<< Etusivulle << guns.connect.fi Linkkisivulle
>> Gunwriters in English >>
- sivu 2: Artikkelit -
Takkuilevatko sivut?
Vihjeitä internetin tavallisiin lukuongelmiin:
Eivätkö uusimmat päivitykset näy? Vai näkyykö vain kerran ja sitten tulee uudelleen edellisviikkoinen sivu? Eikä auta vaikka miten lonksuttaisi Päivitä-nappulaa?
13.02.2001:
Atchissonin
ryntöhaulikko:
12 ga. A.S.G.
Teksti: P.T.Kekkonen
Seuraavaa artikkelia ovat toivoneet luettavakseen suomenkielisenä monet ystävät
ja kylänmiehet jo taaksejääneen lehtimieskauteni vuosina, mutta painetun sanan
välityksellä oli vaikeaa ja lopulta mahdotonta esitellä uniikkia varusesinettä,
jollaista kohtaan "oikeat metsästäjät" tai disipliini-ampumaurheilijat eivät
tunne mielenkiintoa, ja jolla ei siksi ole kaupallista merkitystä. Termi "rynnäkköhaulikko"
on vilahdellut viimeaikaisessa asepoliittisessa keskustelussakin, johon osallistujista kai
kellään ei ole käsitystä kyseisen asetyypin ominaisuuksista. Tehdäänpä siis selkoa
nyt, kun lukijakuntakin on lisääntynyt räjähdysmäisesti: Visiittilaskurikin meni
sekaisin erään Neloskanavan uutislähetyksen jälkeen, tukehtuneena kävijätulvaan,
helmikuun 2. päivänä.
Maxwell Atchisson "kyllästämässä maalialuetta"
ryntöhaulikollaan. 1700-luvulla oli väkipyssyjen messinkipiippuihin usein valettu tai
kaiverrettu kerskalause: "Fortunate he, Who can escape me".
16.01.2001
LUKEMATTOMAT KIRJAT:
"Tuntematon Rokka" -by Petri Sarjanen
Teksti: Markus P. Pönkä.
Petri Sarjasen kirjoittama kirja kaikkien tunteman Tuntemattoman Sotilaan
Antti Rokan esikuvasta (Viljam Pylkäs) ilmestyi taannoin. Heti
ilmestyttyään se herätti keskustelua mm. Helsingin Sanomissa ja Ilta=Sanomissa. HS
haukkui kirjan lyttyyn, eikä tyypilliseen tapaansa tyytynyt haukkumaan ainoastaan kirjaa,
vaan myös kirjoittajan, syytellen mm. liian nuoresta iästä! HS:n mielestä
kirjailijoiden tulisi kai olla vähintään 60-vuotiaita, ja maailmankatsomukseltaan
ahdasmielisiä huumorintajuttomia kalkkiksia?
Yleensä kun HS haukkuu jonkin kirjan, TV-ohjelman tai elokuvan arvosteluissaan,
siitä tulee menestys lukija- ja katsojakunnan keskuudessa. Näin taitaa käydä myös
"Tuntemattoman Rokan" kohdalla. Kulttuurihenkilöiden ja yhteisen kansan
mieltymykset kun ovat täysin erilaiset aina ja kaikista hengentuotteista. Ilta=Sanomien
arvostelu oli mielestäni täysin asiallinen, mutta kriitikko olikin miespuolinen, eikä
läpikotaisin "erkkolaisen journalismin" oppien myrkyttämä. Mutta nyt itse
kirjaan....
26.12.2000:
Burgessin "linkkuhaulikko"
Teksti: P. T. Kekkonen
Lunastamme erään aiemman lupauksemme, julkaisemalla lopultakin
Burgess-taisteluhaulikon tarinan, kirjan "Maailman Taisteluhaulikot"
palauduttua hyllyyni 3 ½ vuotta kestäneestä lainasta. Asesuunnittelija Andrew Burgessista on jo ollut tiivis, paljolti
muistinvaraisesti kirjoitettu elämänkerta julkaistuna
GOW-sivulla, mutta hänen linkkuun taittuvasta, mekanismeiltaan ainutlaatuisesta
taisteluhaulikosta voimme kertoa jotakin vasta nyt.
Jos suustaruokittavat väkipyssyt sijoitetaan omaan kategoriaansa, on havainto
yllättävä: Ensimmäinen tietoisesti taistelukäyttöön alusta alkaen suunniteltu ja
valmistettu haulikko on suhteellisen nuori keksintö! Aiemmin sotilasaseina ja
lainvartioinnissa sekä esimerkiksi postivaunu- ja junavartijoiden työkaluina ynnä
rikosvälineinä hyvinkin yleisesti käytetyt lyhennetyt haulikot olivat poikkisahattuja
ja joskus peräpäästäänkin käytännöllisempään pituuteen muotoiltuja
metsästysaseita. Vasta vuonna 1894 ilmestyi myyntiin Burgess Folding Police Gun...
Lisää >>
09.10.2000, kaivattu uusinta vuodelta 1986:
KAASUTIIVIS REVOLVERI - UNELMAAKO VAIN?
Teksti ja piirroskuvitus: P.T.Kekkonen 1986.
Tekstin täydennykset: PTK 2000.
Artikkeli on julkaistu lyhennettynä versiona
ASE & ERÄ-lehdessä n:o 4/ 86 sivuilla 48 - 51 ja 54.
Tämän kysymyksen on esittänyt moni housunlahkeensa kärventänyt siluettiampuja, tai
rullapyssymies, joka haluaisi harjoitella ammuntaa tutulla aseellaan pihapiirissä,
kesämökillä tai kellarissaan, naapureita tahi kotiväkeään melusaasteella
häiritsemättä. Kantapään kauttakin on moni havainnut vaimentimen hyödyttömäksi
revolverissa, kun ei ole painettua asiatekstiä uskonut, vaan katsellut kuolaten
Hollywoodin tai TV-sarjojen tuottajien studioiden "prop-mastereiden" luomuksia,
ja kuunnellen vaimennettujen revolverien tussahduksia, jotka ovat äänitysmestareiden
syntetisointeja.
Moni studioiden äänitysteknikoista ei liene ikinä kuullut vaimentimella varustetun
ampuma-aseen kovapanoslaukauksen ääntä, koskapa synteettisesti tuotetut tehosteet
eivät muistuta minkääntyyppisellä vaimentimella varustetun aseen laukausta.
Vaimennetun revolverin ääni on elokuvissa jopa vaisumpi kuin pistoolin tusjahdus. Luodin
lätkähdystä elolliseen kohteeseensa ei ole yritettykään jäljitellä
jälkiäänityksiä tehtäessä. Realismi veisi äänitteeltä "uskottavuuden",
koska yleisö on jo vuosikymmenien ajan totutettu keinotekoisiin tehosteisiin.
26.09.2000:
Schouboen pyssyt ja
puukeerna-kuulat
P.T.Kekkonen, 1984 ja 2000
Ennen ASE & ERÄ-lehden neitsytnumeron 1/1984 ilmestymistä jakeluun parahiksi
ennen 16 vuoden takaisia erämessuja oli tanskalainen asesuunnittelija Jens Torring
Schouboe jokseenkin tuntematon suuruus suomalaisille aseharrastajille. Maailmankuulu Madsen-pikakivääri
oli hänen tunnetuin luomuksensa, mutta ase nimettiin aikalaisen (1904) Tanskan
puolustusministeri Madsenin mukaan. Tämän ansiota oli uudentyyppisen aseen kehittelyn ja
esituotanto-sarjojen valmistuksen rahoittaminen budjettivaroin.
Pitkään piippurekyyliin perustuva, kääntyvällä sululla (malli Peabody/
Martini-Henry/ Roper & Spencer) varustettu pikakivääri oli tuotannossa
1950-luvulle saakka. Lahti/Saloranta pk/ 26:n tuotanto oli Madseniin verrattuna lyhyt
pyrähdys. Suosittuja olivat myös samaan mekanismiin perustuvat 20 mm konetykit. Suomen
laivaston käytössä lienee Madsen-tykkejä yhä?!
Schouboen pyssyt ja puukeerna-kuulat, lisää >>
04.02.2000:
Ison Kapinan räjähdeluodit
Teksti ja piirrokset: P. T. Kekkonen
"Donnerwetter!", sanoi parooni von Richthofen
Vuoden 1917 elokuun 26. päivänä sai punaiseksi maalattua Fokker Trippeldecker
-hävittäjälentokonetta lentänyt paroni Manfred von Richthofen, legendaarinen
Punainen Parooni, 59:nnen todistetun ilmavoittonsa, ja saman tien miltei surmansa omien
konekivääriensä luodeista.
Saksan lentovoimien hävittäjä-ässä purki tuntojaan samalla kun mekaanikko kaivoi
Fokkerin konepellin alta, moottorin herkkien osien seasta, rautapellin ja lyijyn
riekaleita: "Kun purjin kuularuiskujani viholliseen, huomasin propellin kohdalla
tulen leiskahduksia, ja lohkeilipa propellistakin puunpalasia. Päähineessä ja
suojalaseissa rapisi ja kilisi metallin sirusia. Näytti, että vain joka viides luoti
lensi vastustajan koneeseen asti, eikä luvattua nopeata sytytys-efektiä näkynyt tai
kuulunut. Keerna-luodit, joita oli kuularuiskujen nauhoissa joka viides, tekivät onneksi
tehtävänsä. Kotiin lentäessä alkoi koneen moottori rykiä ja aivastaa. Puhkui
aallopeista mustaa, öljyistä sauhua. Laskeutumaan jouduin pikemmin liitäen kuin
propellin vedolla. DONNERWETTER, ne uudet surkeat F.B. -luodit ovat vikapäät tähän
sattumukseen..!!"
Kuvassa Fokker Trippeldekker. Punaisella paronilla oli syytä kirota "maanantaina
valmistettuja" BF-luoteja, mutta parannettu luotityyppi palveli sodan loppuun asti...
Lisää >>
Lisää: Ison Kapinan räjähdeluodit >>
03.02.1999: Uusi osa 2
Mestarien mietteitä tarkkuuspiippujen tuotannosta
Teksti ja piirrokset: P. T.
Kekkonen
Artikkeli
on julkaistu painettuna ASE & ERÄ-lehdessä 3/86. Lehdessä julkaistuna meni
tietämys tavallaan hukkaan, koska "Oikeita Metsästäjiä" taitanee kiinnostaa
enemmän se, "kuka myy SAKOa Sotkamossa" kuin tarkkojen luodikonpiippujen
valmistusteknologia. "G.O.W:n" visitoreista ovat monet kiinnostuneita
teknis-luonteisista aiheista, joten näitä helmiä en enää joudu kylvämään
sikolättien kaukaloihin. Lisää >>
Osa 2, Kuva A: Piippukankeen (K) porataan reikä ns.
"kanuunaporalla" eli syväreikäporalla. Reiän ei tarvitse olla
kanuuna-kaliberia: Tarkkuusporaamalla voi aikaansaada alkaen 2 mm:n reiänkin ja 4 - 6
mm:n reiän keskelliseksi jopa 6 metrin pituiseen kiviporan teräkankeen... Lisää >>
31.01.2000:
HAAG 1899 -
Satavuotias kieltodirektiivi:
Haagin Sopimuksen taustat, ja kuinka se kierretään
Tämä P. T. Kekkosen odotettu suurtyö on
lopultakin verkossa. Taaskaan asioita ei salailla - lukijalle käy selväksi, miten
kansainvälisiä sopimuksia käytetään hyväksi sopimusosapuolten omien etujen
ajamiseen. Tekniikkaa unohtamatta ja räväkästi kerrottuna.
Venäjän tsaari Nikolai II kutsui vuonna 1899 kaikkien itsenäisten
kansakuntien täysivaltaiset edustajat koolle Hollantiin, Haagin kaupunkiin,
aiemman Pietarin Julistuksen elähdyttämänä. Jalona aikomuksena oli kaikkien sotien
kieltäminen, mutta "plörinäksi meni koko vot harashoo", kuten kupletissa
lauletaan. Puolisen vuosisataa kului, ja niiden aikana käytiin kaksi maailmansotaakin,
ennenkuin sotimiskielto viimein julistettiin kaikelle maailmalle Tikkurilan
Demokraattisten Naisten yksimielisellä päätöksellä. Kokouksen päätteeksi laulettiin
tietenkin "Internaali": Olisivathan huomispäivänä kansat jo veljet
keskenään, kunhan maailman valtionpäämiehille saatettaisiin viesti aseet lopullisesti
vaientavan käskyn olemassaolosta. Noudatettiinko arvovaltaisen yhdistyksen ankaraa
ukaasia? Vastaus voidaan katsoa TV:n / kuulla radion uutislähetyksistä vähintään
tunnin välein. Lisää >>
Haag, osa 1 >> Osa 2 >> Osa 3 >>
26.10.1999
LUKEMATTOMAT KIRJAT:
Simo Häyhä, "Valkoinen kuolema"
Teksti: P. T. Kekkonen
Kuvat esiteltävästä kirjasta "Valkoinen kuolema",
kirjoittaja Petri Sarjanen
Uuden juttusarjan johdannoksi:
Uuden sarjamme nimi voi kuulostaa äkiksestään harhaanjohtavalta ja jopa
provokatooriselta, ikäänkuin uutuuskirjoja esiteltäisiin niitä lainkaan lukematta,
sieltä-täältä ehkä hieman selaillen ja laatien pikainen arvostelu hätäisesti
silmäiltyjen katkelmien perusteella. Tällainen voi olla jonkun päivälehden kiireisen
ammattikriitikon helppo tapa hankkia leveää leipää ja makiata viinaa.
Tyylimme on toisenlainen: Arvosteltavat kirjat todellakin luetaan kannesta kanteen, eikä
niiden esittely perustu milloinkaan vain yhden kriitikon henkilökohtaisiin näkemyksiin,
vaan kuunnellaan muidenkin teokset läpilukeneiden asianharrastajien mielipiteet sekä
havainnot. "De gustibus non est disputandum", sanoi joku muinainen latinalainen,
eli: "Makuasioista älköön kiisteltäkö". Tämä viisaus pätee yhtä hyvin
hernekeiton (sinapin kera vaiko "au naturel"), kuin myös kertomakirjallisuuden
suhteen.
Otsikkokuva: Valkoinen kuolema. Tarkka-ampuja Simo Häyhä oli yksi
niistä miehistä, jotka teoillaan loivat talvisodan hengen.
Lisää: Kirjaesittely "Valkoinen kuolema" >>
14.10.1999:
"LAULU
SUOMEN ON..."
...veisattu kaikkinaisella hartaudella jo viimeistä edelliseen
värssyynsä.
Kirjoittaja muistaakseen varoitti ennakolta, että omakieliseen KP/-31:n tarinaan on luvassa eräitä PIKKU täydennystietoja, jotka KENTIES voivat kiinnostaa suomalaisia lukijoita, mutta jopa vihastuttaa oman Suuren Isänmaallisen Sotamme vastapuolien... Osa 2 >>
"Umpiteräksestä työstetty"... Näillä sanoilla kuvaillaan alan kirjallisuudessa 1. sukupolven konepistoolien "primitiivistä ja sangen hintavaa" tuotantotapaa. Tosiasiallisesti aseet valmistettiin ainakin Bergmann MP 18-I:stä alkaen takomalla esimuotoilluista aihioista... Osa 3 >>
Konepistoolin luotettavan toiminnan takaavat, varsinaisen aseen konstruktion onnistuneisuuden ohella, kelvolliset lippaat ja tasalaatuiset patruunat. Nämä osatekijät ovat todellinen "pyhä kolminaisuus,"... Osa 4 >>
Kaikkiaan kuuden erityyppisen lippaan ohella kehiteltiin Suomi-konepistooliin lukuisia piippu-/vaippayhdistelmiä erityisiin käyttötarpeisiin, tai tilaajien toivomuksien mukaisiksi. Pikakiinnittyvä, piipun paikalleen kammitsoiva vaippa oli vaihdettavissa muutamien sekuntien viiveellä toisentyyppiseksi, jättäen aseessa jo oleva piippu paikalleen, tai vaihtaen sekin tarpeen vaatiessa. Tässä suhteessa on KP/-31 poikkeuksellinen, ellei peräti ainutlaatuinen, lajissaan - meidänkin päivinämme... Osa 5 >>
Jotkut ameriikankielisen G.O.W:n sivuilla poikenneet surffarit ovat toivoneet artikkelin "TIKKAKOSKEN NIITTOKONES" julkaisemista myös suomenkielisenä versiona. Yleisön pyynnöstä, PTK on kirjoittanut uuden Suomi KP/-31 -tarinan suomen kielellä. Aikaisemmin julkaistu englanninkielinen versio on asiasisällöltään ja kuviltaan melkoisesti erilainen, kannattaa tutustua!
Teksti: P. T.
Kekkonen , kuvitus: J. Hartikka
Latoja: Anonyymi yleis-asiantuntija. (Kiitelty päteväksi)
Oikolukijat: Vajavaltainen rupu-sakki. (Lukumääräkin tuntematon)
Lisää: Suomi, osa 1 >> Osa 2 >> Osa 3 >> Osa 4 >> Osa 5 >>
27.09.1999:
Tosi pieni ja kevyt hirviase
Teksti ja kuvat: Adam Mykkänen
.
Uusi aselaki antaa enemmän mahdollisuuksia
Hirvenmetsästykseen käytettäviä aseita ja varusteita voidaan punnita monella
mitalla. Puntarina voidaan käyttää tehoa, laatua, hintaa ja jopa imagon luomista.
Hirvimiehen ja -naisen varusteita voidaan myös punnita sanan varsinaisessa
merkityksessä. Vaaka voi jakaa aseet ja varusteet painaviin, tavanomaisiin tai kevyisiin
kokonaisuuksiin. Kalastajat ovat jo omineet käyttöönsä niinsanotut
ultra-light-varusteet. Mikseipä metsästäjäkin voisi hankkia varusteensa puntarin
kautta tinkimättä kuitenkaan mistään oleellisesta seikasta käytännön metsästystä
ajatellen. Lisää >>
Kirjoittaja on kokenut metsästäjä ja hirven käyttäytymisen käytännöllinen
tuntija joka säännöllisesti avustaa mm. kolarihirvien jäljittämisessä ja
lopettamisessa. Yhtenä harvoista tainnutusaseen suomalaisista taitajista hän osallistuu
myös riistan tutkimukseen ja seurantaan. Virkakunta pyytää hänet apuun myös
ongelmahirvien ja muiden eläinten jahtiin - viimeisimpänä esimerkkinä lähiasukkaat
pelästyttänyt Nakkilan karhu, joka lopulta kaatui kirjoittajan luoteihin. Tämän
artikkelin aseen hän on suunnitellut koiramiehen metsästyskokemusten pohjalta. Tarina on
aikaisemmin julkaistu Ase & Erä- ja Jahti -lehdissä.
1.9.1999:
Joseph Kennedy ja V3, Hitlerin raippa
Teksti: Gunwriters/ P. T. Kekkonen ja J. Hartikka
Valokuvat: J. Hartikka
Ilmapommituskuvat: Public Record Office
John Fizgerald Kennedy, sittemmin USA:n presidentti, oli Tyynen meren
sotaveteraani. Hän lähes menetti henkensä kun hänen komentamansa moottoritorpeedovene
törmäsi sotatoimen aikana pimeässä japanilaiseen hävittäjään. Kannatellen
tuntikausia meressä itseään ja erästä miehistään hän kuitenkin onnistui
täpärästi pelastumaan. John F. ei ollut ainoa toisen maailmansodan sankari suvussaan.
Vähemmän tunnettu, mutta ei yhtään vähemmän merkittävä, on hänen vanhemman
veljensä, Joseph Kennedyn tarina. Sankarivainaja Josephin kohtalo liittyi Hitlerin
kostoasesarjan viimeiseksi jääneen, vähän tunnetun V3:n tuhoamiseen.
"Lentävä pommi" V1 ja ballistinen ohjus A4/ V2 ehdittiin saada käyttöön
ennen sodan loppua, ja etenkin Lontoo oli niiden kohteena, karvain kokemuksin. Kolmas ase
sarjassa ei tiettävästi ehtinyt aivan valmiiksi ennenkuin liittoutuneiden tiedustelu sai
siitä vihiä ja se vaurioitettiin toimintakyvyttömäksi mittavilla ilmapommituksilla.
Silloisten ja myöhempienkin asiantuntijoiden mukaan se olisi toimiessaan ollut tuhoisin
Lontoota vastaan suunnattu kostoase... jatkuu >>
Kuva: "Hochdruckpumpe" (korkeapainepunppu) oli supertykin koodinimi
saksalaisissa asiakirjoissa, mutta sitä nimitettiin myös "Tuhatjalkaiseksi" ja
"Ahkera-Liisaksi". Kummankin nimen ymmärtää tämän Hillerslebenissä
sijainneen tykin koekappaleen valokuvan perusteella: Putken molemmin puolin sivulle
törröttävät ruutikammiot ladattiin ja nallitettiin käsin, jokainen erikseen. Tarkasti
ajoitettu liukuva sytytys tapahtui sähköisesti.
Lisää: Joseph Kennedy ja V3 >>
15.6.1999
KONEPISTOOLIEN ESI-ÄITI:
"BERGMANN-MUSKETTI" MP 1918 JA SEN
EDELLEENKEHITELMÄT
Teksti: ROBERT KENNETH WILSON (1930 - 32) & P. T. Kekkonen (1995).
Piirrokset: P. T. Kekkonen, valokuvat ja reprokuvat: J. Hartikka.
"GENEETTINEN PERIMÄ" VAIKUTTAA YHÄ ! "Alkukantainen" MP 18-I muuttui edistyksellisiä sotilashenkilöitä kiinnostavaksi erikoistyökaluksi, kun se varustettiin kelvollisella tankolippaalla. BERGMANNin "geenistön" tunnusmerkeistä näkyvin on lippaan vaakasuora sijainti vasemmalla sivulla. Vain yhdessä erikoisversiossa lipas ulkoni oikealle. Sivukiinnitystä moititaan epämukavaksi mm. AIMO J. LAHDEN muistelmissa, mutta se on johdonmukaisin sijoitustapa, ellei rumpulippaan helppoa kiinnitys-optiota kaivata... osa 2 >>
Otsikkokuva: Kaksi Bergmannia keossa, edessään Sten ja takanaan MP40 "Schmeisser". Millähän tavalla kyseisten konepistoolien kehitys mahtaa liittyä toisiinsa? Kekoa vahtii Fräulein Messerschmitt.
Lisää: Bergmann, osa 1 >> Osa 2 >>
03.05.1999:
- Ensi vuosituhannen
rynnäkkökivääripatruunako? No se on varmaan tämä hylsytön 4,7-millinen
Heckler&Koch Gewehr-11:n pati.
- Jos katsellaan vielä siitäkin eteenpäin, niin millaista luulisit tulevan seuraavaksi?
- Ei sitä voi kukaan tietää.
- Ei, mutta sitä voi kyllä jo ennustaa nykytekniikan pohjalta. Uskoisitko, jos
väittäisin, että noin vuonna 2030 RK-patruuna on todennäköisesti suorahylsyinen, sen
lähtönopeus on 1500 - 2000 m/s, luoti kaliiperiltaan 4...5 mm ja aseen piippu 9...10 mm.
Itse ase voi ampua sekä nopeita n. 5 mm luoteja, että hitaita n. 9 mm luoteja - piippua
vaihtamatta! Lisäksi se on yksinkertaisempi ja paljon halvempi kuin nykyinen rynnäri.
- Nyt kyllä puhut ristiin rastiin! Vielä sen kaksinkertaisen nopeuden verrattuna .223
Natoon ja 5.45 Rusikkaan uskoisi, mutta se viisimillinen luoti ysimillisestä piipusta
menee jo reilusti ohi! Ja miksi käyttää hylsyä, jos ilmankin selviää?
Teksti ja kuvat: Juha Hartikka
Katso myös linkki: "Patruuna 2030" -tarina
Brasilialaisessa Firepower -lehdessä: Munição para 2030.
Lisää: RK-patruuna M/2030 >>
16.3. - 25.4.1999:
PAKINAA LÄHIPATRUUNOISTA, osat 1-3
"Sotatoimi Barbarossa yllätti Neuvosto-Venäjän johtajat ja kansan housut kintuissa, vaikka generalissimus Josif V. Stalin kerskailikin olevansa "ainoa liittoutuneiden sodanjohtaja, joka on lukenut Adolf Hitlerin teoksen MEIN KAMPF". Kirjassa enteiltiin Saksan elintilan laajennushankkeita idässä, eikä lännessä. Panssarikiilat työntyivät, ennen syyskelirikon ennenaikaista alkua vuonna 1941, kauas itään. Suuret ihmisjoukot jäivät miehitysvallan alaisiksi, ja havaitessaan miehittäjät valloittajiksi, astuivat ainakin uhanalaisimmiksi itsensä tuntevat Stalinin alamaiset taiston tielle."
"Alkuaan italiankielinen sana "partizan" tarkoittaa puolueenjäsentä, mutta neuvosto-partisaanien joukkoon pääsi toki ilman punakantista NKP (b):n jäsenkirjaakin. Nuorisojärjestö Komsomolin jäsenyys ilmaisi partisaanijoukkoihin pyrkivän pojan tai tytön olevan uskollisen Stalinille, Puolueelle, ja Kaikkien Työtätekevien Suurelle Yhteiselle Isänmaalle. Komsomol, kuten NKP (b) yleensä, oli juuri puhdistettu hiemankin epäluotettavista aineksista."
Tämä ensi kertaa julkaistava juttu on perusteellista P. T. Kekkonen -laatua. Mukana on paljon kirjoittajan viimeisimpiä vähän tunnettuja löytöjä historiasta, mm: Miten Eugen Schauman latasi patruunoita ... Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin teettämät lataukset ... suojeluskuntain kissanaivastukset ... 'kukushkat' väijymässä puiden oksilla ... mitä olivat partisaanipatruunat ja 'ohotnikit' ... ?
Kuva: Eugen Schauman
Lisää: Osa 1/3 Osa 2/3 Osa 3/3
10.3.1999:
"Yksi jatkosodan neuvostopanssari vyöryi lopulta alkuperäisen tavoitteensa mukaisesti Joensuun kaupungin keskustaan - tosin aika erikoisella tavalla, ja vasta vuonna 1994. Tästä Sotka-panssarista pääsimme myös ottamaan savut. Kirjaimellisesti."
Valokuva: Ajaja työntää oikealla puolellaan
olevaa käsikaasuvivun pyöreää nuppia hieman eteenpäin. Sitten vedetään vielä
henkäys varailmaa keuhkoihin, ajatellaan menneitä onnistumisia, ja puristetaan rohkeasti
starttipainiketta seinällä. Aika hidastuu, tuntuu pysähtyvän. Sitten jokin herää. Se
ilmoittaa olemassaolostaan jostain hyvin syvältä kuuluvalla sielukkaalla äänellä:
kloonk, klonk, klonk klonk-klonk klonk puf KLONK klonk-puf klonk-puf-KLONK-KLONK-KLONK....
"Hei, me jyrätään: Sotka-tankki kulkee taas" on aikaisemmin julkaistu Ase
& Erä -lehdessä.
Teksti ja kuvat: J. Hartikka
Pakinat:
GOW -pakina 28.9.2000:
Kalkkivaarin kähinät sananvapautta vastaan
Johdannoksi: Kiivas väittely sananvapauden rajoitustarpeista ei ole mitään
uutta auringon alla. Tässä ja nyt vaaditaan Internet-viestintää ruotuun ja
"rähmä-linjalle". Vuonna 1984 olivat puheenaiheena asealan lehdet ja kirjat,
joissa olisivat saaneet painetussa sanassakin (pääkirjoitustasolla!) julkaistujen
kannanottojen mukaan mukaan tuoda julki ajatuksiaan "vain herrasmiehet".
Lukuisilta eri tahoilta tiedusteltiin, missä kulkee herrasmiehen ja rahvaanmiehen
välinen raja? Kuinka suuret kuukausi- tai vuositulot on ansaittava, päästäkseen
herrasväen etuoikeutettuun kastiin? Vastaus on saamatta vieläkin.
Tokihan myös ajan ilmiöitä tiiviisti seuraava kalkkivaari Tiitus Joakhim Nyppylä kastoi
lusikkansa kattilan laitojen yli uhkaavasti kuohuvaan soppaan. Mielipiteensä
ylöskirjoitti vaari helmikuussa 1984, toipuessaan 85-vuotissynttäreidensä jälkeisestä
"masennustilasta", ja ne on julkaistu ASE & ERÄ-lehdessä no. 3/-84
sivuilla 37 - 38. Metsästyslainsäädännön uudistusten välttämättömyys oli todettu
jo ainakin Suomen Metsästäjäliiton päämajassa, ja sehän vaaria tietenkin potutti:
Hänen elämäntyönsä tulokset olivat valumassa hiekkaan. Luovutamme nyt puheenvuoron
T.J. Nyppylälle.
Kalkkis sananwapautta wastaan, lisää >>
14.5.1999:
KALKKIVAARI KÄHISEE JÄLLEEN!
YLI-OPPINUT KNULLBERG SUOMEA VAPAUTTAMASSA
Muistiin sanellut itse Tiitus J. Nyppylä
Poikkesipa taannoin pitkäaikainen ja -ikäinen ystävämme, kalkkivaari TIITUS.J. NYPPYLÄ, "GUNWRITERS in Finnish:in" toimitus-kartanolla. Seljässään, tutussa tuohikontissa, kantoi hän peljättävää asettaan, vinssipumppuhaulikkoa. Tahtoi tykö-puhutella oikolukuosaston koko rupu-sakin, arvellen pystyvänsä pyyhkimään sen muonavahvuudesta parilla vinssikammen pyöräytyksellä. Nurku-mielen syytä kysyessämme ilmoitti vaari, että uutista hänen syntymäpäivästään oli taitamattomasti peukaloitu: Vaarihan syntyi juuri sillä kellonlyömällä, jolloin tsaari NIKOLAI VIIMEINEN alakirjoitti Helmikuun Manifestin, mistä ikimuistoisesta tapauksesta on vierinyt vuosia SATA ja risat. Ei siis vielä 105..! Oitis riensimme oikolukuosastolle, varoittamaan sen henkilökuntaa uhkaavasta vaarasta, eli vaarista, kehoittaaksemme joutuin keksimään selitys, sekä lipevä anteeksipyyntö, koskien viiden vuoden erhettä uutisen julkipanossa. Muutoin Piru nokkii omansa..!
Fotograafi: Ylioppilas T.J.Knullberg valepuvussaan Helsingissä. Aluksi oli naamiointi pettämätön: Puna-matruusien säädyttömien ehdotusten torjuminen alkoi käydä työstä. Yllättäen alkanut parrankasvu aiheutti ihailijakunnan vaihtumisen. "Helsingistä oli pakko lähteä niitä pederasteja pakoon rauhallisemmalle rintamalle," muistelee kalkkivaari.
(Oikolukuosasto ei ole tänään töissä, soitti lukeneensa almanakkaa väärin. Latojan huomautus).
Lisää: Kalkkivaari Suomea vapauttamassa >>
24.3.1999:
KALKKIVAARI - SATA VUOTTA (JA RISAT) !
Muistelukset itse ylöskirjoittanut: Tiitus J. Nyppylä
Kalkkivaari TIITUS JOAKIM ("JEHKIMÄ") NYPPYLÄ on lähestymässä
miehisen miehen ikää, joka ainakin Tippavaaran vanhan isännän aritmetiikan mukaan on
sataviisi vuotta ja risat. Riehakkaat synttärit juhlittiin helmikuun 15. päivänä 1999.
Kun kello tuli pykälään, 13:35 Pietarin aikaa, kohotettiin pontikkoviina-maljat,
tyhjennettiin ne Pohjanmaan kautta, ja laulettiin Lwoffin Keisarihymni:"Siunattu
olkohon/ turvamme tuoja/ mahtava, mahtava Ruhtinas..!" Kieliset kutsuvieraat
tietenkin sanoin:"Bosje, Tsarja hranii".
(Älklää lukeko tätä! - Oikolkuosatson huomatus)
Lisää: Kalkkivaari 105+ vuotta >>
Gunwritersin osittainenkin
luvaton kopioiminen, tallentaminen, tulostaminen, väärentäminen tai levittäminen on
kielletty. Mikäli tällaisia tekijänoikeusrikkomustapauksia ilmenee, kirjoittajat
pidättävät itselleen oikeuden laskuttaa tekoon syyllistyneiltä
tekijänoikeuskorvauksia 150 000 mk saakka. - GOW:n
toimitus.
<< Etusivulle << guns.connect.fi Linkkisivulle
>> Gunwriters in English >>
Gunwriters on the Web suomenkielisenä,
sivu 2: http://guns.connect.fi/gow/gunwsuom2.html