Gunwriters in English     Gunwritersin etusivulle     Linkkisivu

RK-patruuna vuosimallia 2030

Teksti ja kuvat:  Juha Hartikka
Päivitetty 11.7.1999.

- Ensi vuosituhannen rynnäkkökivääripatruunako? No se on varmaan tämä hylsytön 4,7-millinen  Heckler&Koch Gewehr-11:n pati.
- Jos katsellaan vielä siitäkin eteenpäin, niin millaista luulisit tulevan seuraavaksi?
- Ei sitä voi kukaan tietää.
- Ei, mutta sitä voi kyllä jo ennustaa nykytekniikan pohjalta. Uskoisitko, jos väittäisin, että noin vuonna 2030 RK-patruuna on todennäköisesti suorahylsyinen, sen lähtönopeus on 1500 - 2000 m/s, luoti kaliiperiltaan 4...5 mm ja aseen piippu 9...10 mm. Itse ase voi ampua sekä nopeita n. 5 mm luoteja, että hitaita n. 9 mm luoteja - piippua vaihtamatta! Lisäksi se on yksinkertaisempi ja paljon halvempi kuin nykyinen rynnäri.


- Nyt kyllä puhut ristiin rastiin! Vielä sen kaksinkertaisen nopeuden verrattuna .223 Natoon ja 5.45 Rusikkaan uskoisi, mutta se viisimillinen luoti ysimillisestä piipusta menee jo reilusti ohi! Ja miksi käyttää hylsyä, jos ilmankin selviää?
- Sanohan, mitkä ovat hylsyn suurimmat haitat sotilaskäytössä?
- Hinta, ja paino.
- Aivan oikein. Mutta - hylsyn tehtävä ei ole pelkästään kuljettaa ruutia, vaan myös tiivistää patruunapesä, joten hylsyttömälle patille rakennettu ase tulee pakostakin varsin kalliiksi ja mutkikkaaksi juuri pesän tiivistyksen vuoksi. Hylsyä käyttävä käsiase voidaan valmistaa murto-osalla hylsyttömän aseen hinnasta, ja näin tuleekin edullisemmaksi käyttää sellaista patruunaa, jossa on erittäin kevyt ja halpa hylsy.
- Kuulostaa toiveunilta. Selitähän moinen mahdottomuus!
- Annahan sitä savukeaskia... kiitos, tulta en tarvitse, enkä näitäkään.
- Siinä menivät papirossit tieteen hyväksi - molemmat.
- Ja sitten kynä... katsopas, mitä näet tähän askin kanteen hahmottuvan?

RK:n uppokantapatruuna

- Se voisi olla patruuna, mutta hylsynkanta on valahtanut alas ja siinä on ikäänkuin reikäpääluoti, jossa on iso piikki keskellä kärkireikää.
- Kanta ei tosiaankaan ole urakanta eikä laippakanta, vaan uppokanta, joka on aivan uusi kantamalli. Luoti taas on vanha tunnettu alikaliiperiluoti. Keskellä oleva kartiopiikki on kovametallinen, teräksinen tai keraaminen luoti, joka on istutettu kevyeen muoviseen kiihdytinholkkiin eli sabotiin, slanginimeltään hivakkaan, joka tipahtaa luodista pois piipun ulkopuolella ilmanvastuksen vaikutuksesta.
- Alikaliiperiluoti - sillähän tosiaan saadaan mahtavia lähtönopeuksia, mutta eikös sen tarkkuus ole vähän sitä ja tätä?
- Käsiaseissa toistaiseksi, mutta ne onkin tehty tavallisille täyskaliiperiammuksille. Tykistölle on kehitetty tarkkoja alikaliiperiammuksia jo vuosikymmeniä sitten, mm. "Peenemunder Pfeilgeschoss" 1940-luvulla, jonka perillisiä nykyaikaiset pyrstövakavoidut huippunopeat hyökkäysvaunuammuksetkin ovat.
- Entäs mitä älyä tuollaisessa ontossa hylsynkannassa on?
- Sen ansiosta voidaan käyttää massalukkoista asetta. Nykyistä RK:ta tehokkaampi ja parempi ase on silloin valmistettavissa STEN:in hinnalla. Hylsymateriaali on muovia, kevyttä ja halpaa.
- Alä nyt sentään yritä vedättää, eihän massalukkoa voi tehdä 9mm Paraa nopeammille pateille! Eikä muovi kestä pesäpaineita!
- Ensimmäisen maailmansodan aikana Coendersin veljesten kehittämä Becker-IT-tykki oli massalukkoinen - ja 20-millinen. Sen hylsy oli lähes suora, ja nalli laukaistiin lukon ja patruunan ollessa vielä syöttöliikkeessä ennen patruunapesän pohjaa. Pesä oli ylisyvä ja lukon pää seurasi urakantaista hylsyä pesän sisään, joten hylsy pääsi perääntymään paineenalaisenakin puhkeamatta, eikä lukitusta näinollen tarvittu. Sitäpaitsi rekyyli ei riipu pelkästään luodin nopeudesta tai energiasta, vaan impulssista, johon vaikuttaa myös luodin paino. Kevyt huippunopea alikaliiperiluoti ei tyrkkää lukkoa kummemmin kuin ysimillinen KP:n pati. Uppokantapatruuna ei mene lukon pään sisään, vaan lukon pää menee hylsynkannan sisään ulosvetäjän kynsineen, ja näin sillä on helppoa aikaansaada painetiivistys ylipitkässä patruunapesässä. Oikea muovikin kyllä kestäisi, alikaliiperilla kun saadaan samoilla paineilla nelinkertainen lähtökiihtyvyys verrattuna samanpainoiseen täyskaliiperiluotiin puolta ohuemmasta piipunreiästä, mutta lisäksi tähän skitsiin piirretty iso kuppimainen teräsnalli toimii myös hylsynkannan painevahvikkeena. Nallin alasimena toimii muuten ruuti.

Sveitsiläinen Oerlikon SSG36 panssarikivääri oli osoitus siitä, että ase voidaan massalukkoiseksi jopa 20 mm kaliiperiluokassa! Lähtönopeus oli 750 m/s. SSG36 toimi Becker-periaatteella: Lukon pää seurasi patruunaa ylipitkään patruunapesään. Laukaisun jälkeen lukko ja hylsy pääsivät yhdessä peräytymään pesän sisässä ja paine ehti purkautua ennen kuin hylsynkanta peräytyi pesästä ulos. Kuvassa aseen piipun alla näkyy patruuna asetettuna massiivisen lukon päähän. Lukko viritettiin vipuamalla.

Oerlikon SSG36:n   poikkileikkauksessa näkyy erikoispitkä patruunapesä, johon patruuna uppoaa kokonaan lukon päineen. Täysin massalukkoinen toimintaperiaate  pehmensi tehokkaasti 20-millisen patruunan tömäkkää rekyyliä.

Pehmeä hylsy, kova ruuti

- Vai ruuti nallialasimena, no se nyt ainakaan ei oikein sytytä. Ja sitäpaitsi lerpsu muovihylsy ruttaantuu syötettäessä.
- Sytyttää, kun ruuti on puristeruutia, - yksi kova kakkara, joka samalla jäykistää ohutseinäisen muovihylsyn. Lisäksi nalli syttyessään tyrkkää ruutipötkön välityksellä hivakan siististi ja suorassa irti hylsystä, ja näin alikaliiperiluodin ensimmäinen epätarkkuustekijä eli vino irroitus vältetään.

Luoti eikä kompromissi

- Ahaa, aika ovelaa... itse luoti näyttäisi olevan halkaisijaltaan suunnilleen puolet piipun kaliiperista, mutta miksi se muistuttaa jäätelötötteröä?
- Alikaliiperiluodin tehtävä on ainoastaan lentää, ei tiivistää, keskittää eikä liukua rihloissa. Ohjainpintoja ei tarvita, hivakka hoitelee ohjauksen piipun sisällä. Luoti voidaan muotoilla puhtaasti yliääniballistisesti ideaaliseksi, mikä tarkoittaa mahdollisimman sileitä, suoria pintoja. Aliääniprofiilina on pisara kyllä paras, mutta yliääninopeuksilla vähiten ilmanvastusta aiheuttaa profiili, jonka kärkenä on loiva ja pyrstönä jyrkempi kiila - vertaapa vaikka Concorde-tutkimusten tuulitunnelikokeisiin. Tämäntapainen kaksoiskartioluoti lentää lähtiessään kuusinkertaisella äänennopeudella 300 - 500 m lähes tikkusuoraan, minkä jälkeen se äänennopeuden alitettuaan muuttuu epävakaaksi ja putoaa hyvin nopeasti. Siis normaalimatkat yhdellä tähtäimen asetuksella sekä rajoitettu kantama.

Yksi ase, monta kaliiperia

- Ja jos alikaliiperipatin lataisikin täyskaliiperisilla luodeilla, niin samaa asetta voisi käyttää tavallisena KP:na hitaampien ja raskaampien luotien kanssa!
- Oivalsit oikein, sama RK muuttuu KP:ksi vain patruunaa vaihtamalla. Luonnostellaanpa tähän takakanteen uppokantainen patruuna muuten tavanomaisella messinkihylsyllä, ruudilla, luodilla ja boxerinallilla - näin yksinkertaisesti saisi tehtyä KP:n uppokantapatruunan koemallin.

Uppokantapatruuna ei todellakaan vaadi aseelta kallista ja mutkikasta rakennetta. Jopa halvalla valmistetun aseen perikuva, vanha STEN - kp, massalukkoineen saattaisi toimia huippunopealla uppokantapatruunalla varsin pienin muutoksin:  piippu, lukonpää ja lipasasetelma. Myös alikaliiperipatruunoita kestäviä erikoisvaimentimia on jo nykyään olemassa.

Psykologinen inertia

- Jos kaikki tuo olisi toteutettavissa, niin sehän olisi jo käytössä! Päättäjät suorastaan tappelisivat saadakseen sen ensimmäisenä oman maansa sotilaspatruunaksi! Lähes vuosisadan ajanmukaisena säilyvä kaliiperi tulisi huimasti halvemmaksi, kuin vaihtaa pienin väliajoin koko käsiaseistus hieman paremmaksi - ja entäs patruunahuollon helpottuminen, kun kaikki käsiasetyypit olisivat samaa kaliiperia!
- Monestiko sinulle pitää selittää, ettei byrokraattinen päätöksenteko ja tekniikan käyttöönotto toimi järjen mukaan. Päättäjän tehtävää voidaan verrata pullonkorkkiin, jonka tarkoituksena on pitää paineet pullon sisällä, kunnes juoma on valmis korkattavaksi.
- Miksei uutta keksintöä voisi korkata jo nyt?
- Tekniikan Kehitysnopeusteorian kolmannen pääväittämän mukaan yhteiskunta hyödyntää keksinnön vasta, kun se on itse saavuttanut keksinnön kehitystason. On tapana tyhjentää avatut pullot, ennenkuin korkataan uusi. Hylsyllisen .223:n ja hylsyttömän G11-tyyppisen patruunan käyttö tulee siis yleistymään jopa vuosikymmeniä, ennenkuin uppokantaisen alikaliiperipatruunan kehittely edes vakavasti alkaa - siirtyminen tapahtuu aina vähittäin. Jarruttava byrokraattikin tekee vain tehtäväänsä pullonkorkkina, parempi tarjota ylikypsää, kuin keskenkäynyttä.
- Eihän taskulaskimen ja mikroprosessorinkaan käyttöönottoon mennyt vuosikymmeniä!
- Kehitysnopeusteoria väittää myös, että tekniikan alan kehitysnopeus on sitä hitaampi, mitä vanhempi on kyseinen tekniikan ala, eikä siis suinkaan kaikilla aloilla samanlainen. Viini valmistuu tunnetusti hitaammin kuin sahti. Transistori keksittiin vasta 1940-luvulla, kun taas tuliaseita rakenneltiin jo 1200-luvulla, ja ase on aina ollut ja tulee olemaan osa yhteiskuntarakennetta - tärkeä ja kiistelty. Vaikka kaikki tekniset ongelmat onkin ratkaistavissa, tyhmyydelle ja byrokratialle ei järjellä mahda mitään, odotettava on joka tapauksessa.
- Tuohan kuulostaa suorastaan fatalistiselta pessimismiltä.
- Ei, vaan luonnonlailta. Jos minä vaikka tyrkkään tuon olutpullon pöydän reunan yli, niin gravitaatiolain mukaan se putoaa ja todennäköisyyslakien mukaan särkyy, eikä se johdu pessimismistä - ohoh, sinäpäs olit nopea!
- Se on vielä puolillaan, pelastin luonnonlaeilta ennenkuin rupeat havainnollistamaan. Ja tuo patruuna on jo niin futuristinen, ettei sitä enää varmasti pysty parantamaan mitenkään.
- Kuulehan, tämän patin saa vielä yhtä paljon tehokkaammaksi ja yksinkertaisemmaksi, kuin tisle on viiniin verrattuna. Useimmat näistä periaatteista on jo kauan sitten kokeiltu - mutta on myös olemassa ennusteet todellisista tulevista uutuuksista. Kiinnostaisiko kuulla, millainen on patruuna 2060?

Täysikaliiperiversio uppokantapatruunasta. Ulosvetäjän ura on kannan sisällä, ulkopuolinen ura on tarpeen lähinnä valmistusteknisistä syistä. Päinvastoin kuin tähänastisissa patruunoissa, lukon pää uppoaa patruunan kannan sisään!

- JH -

Epilogi: Erikoisaiheeseen liittyvän tiedon alkuperäisyyden säilyttämiseksi tämä keskustelu on toistettu muuttamattomana - olkoonkin, että haastattelijan tietämättömyys samalla paljastuu. Sisältöön tutustuttuaan lukija toivottavasti antaa tämän anteeksi ja ymmärtänee myöskin, miksi asiantuntijamme henkilöllisyyttä ei ole kerrottu. Kaikki tässä esitetty on jossain muodossa kokeiltua tai teknisesti mahdollista, mutta siltikään harrastaja voi tuskin odottaa kuvatun kaltaisia patruunoita Suomessa kauppojen hyllyille vielä tämän sukupolven aikana. Mikäli lukijaa kiinnostaa, voidaan julkaista myös haastattelun loppuosa - jossa kerrotaan ennustettavissa olevat todelliset uutuudet.


Linkkejä alikaliiperipatruunoista: 

SLAP (Saboted Light Armor Penetrating) by Winchester-Olin.  Sabots  for reloaders. 12 GA Flechette sabots.

Tätä artikkelia on käytetty lähteenä seuraavissa ulkomaisissa julkaisissa: Joulukuun 1999 Small Arms Review (Vol 3 No 3) sivu 25: "New Assault Rifle Cartridge from Finland: The M/2030", kirjoittaja Alan C. Paulson, sekä Ronaldo Oliven artikkeli Brasilialaisessa Firepower -lehdessä: Munição para 2030.

Gunwriters in English     Gunwritersin etusivulle     Linkkisivu    

Gunwriters on the Web  RK-patruuna M/2030: http://guns.connect.fi/gow/2030suom.html