Gunwriters in
English Gunwritersin etusivulle
Linkkisivu
RK-patruuna vuosimallia 2030
Teksti ja kuvat: Juha
Hartikka
Päivitetty 11.7.1999.
- Ensi vuosituhannen rynnäkkökivääripatruunako? No se on varmaan tämä
hylsytön 4,7-millinen Heckler&Koch Gewehr-11:n pati.
- Jos katsellaan vielä siitäkin eteenpäin, niin millaista luulisit tulevan seuraavaksi?
- Ei sitä voi kukaan tietää.
- Ei, mutta sitä voi kyllä jo ennustaa nykytekniikan pohjalta. Uskoisitko, jos
väittäisin, että noin vuonna 2030 RK-patruuna on todennäköisesti suorahylsyinen, sen
lähtönopeus on 1500 - 2000 m/s, luoti kaliiperiltaan 4...5 mm ja aseen piippu 9...10 mm.
Itse ase voi ampua sekä nopeita n. 5 mm luoteja, että hitaita n. 9 mm luoteja - piippua
vaihtamatta! Lisäksi se on yksinkertaisempi ja paljon halvempi kuin nykyinen rynnäri.
- Nyt kyllä puhut ristiin rastiin! Vielä sen kaksinkertaisen nopeuden verrattuna .223
Natoon ja 5.45 Rusikkaan uskoisi, mutta se viisimillinen luoti ysimillisestä piipusta
menee jo reilusti ohi! Ja miksi käyttää hylsyä, jos ilmankin selviää?
- Sanohan, mitkä ovat hylsyn suurimmat haitat sotilaskäytössä?
- Hinta, ja paino.
- Aivan oikein. Mutta - hylsyn tehtävä ei ole pelkästään
kuljettaa ruutia, vaan myös tiivistää patruunapesä, joten hylsyttömälle patille
rakennettu ase tulee pakostakin varsin kalliiksi ja mutkikkaaksi juuri pesän tiivistyksen
vuoksi. Hylsyä käyttävä käsiase voidaan valmistaa murto-osalla hylsyttömän aseen
hinnasta, ja näin tuleekin edullisemmaksi käyttää sellaista patruunaa, jossa on
erittäin kevyt ja halpa hylsy.
- Kuulostaa toiveunilta. Selitähän moinen mahdottomuus!
- Annahan sitä savukeaskia... kiitos, tulta en tarvitse, enkä näitäkään.
- Siinä menivät papirossit tieteen hyväksi - molemmat.
- Ja sitten kynä... katsopas, mitä näet tähän askin kanteen hahmottuvan?
RK:n uppokantapatruuna
- Se voisi olla patruuna, mutta hylsynkanta on valahtanut alas ja siinä on ikäänkuin
reikäpääluoti, jossa on iso piikki keskellä kärkireikää.
- Kanta ei tosiaankaan ole urakanta eikä laippakanta, vaan uppokanta, joka on aivan uusi
kantamalli. Luoti taas on vanha tunnettu alikaliiperiluoti. Keskellä oleva kartiopiikki
on kovametallinen, teräksinen tai keraaminen luoti, joka on istutettu kevyeen muoviseen
kiihdytinholkkiin eli sabotiin, slanginimeltään hivakkaan, joka tipahtaa luodista pois
piipun ulkopuolella ilmanvastuksen vaikutuksesta.
- Alikaliiperiluoti - sillähän tosiaan saadaan mahtavia lähtönopeuksia, mutta eikös
sen tarkkuus ole vähän sitä ja tätä?
- Käsiaseissa toistaiseksi, mutta ne onkin tehty tavallisille täyskaliiperiammuksille.
Tykistölle on kehitetty tarkkoja alikaliiperiammuksia jo vuosikymmeniä sitten, mm.
"Peenemunder Pfeilgeschoss" 1940-luvulla, jonka perillisiä nykyaikaiset
pyrstövakavoidut huippunopeat hyökkäysvaunuammuksetkin ovat.
- Entäs mitä älyä tuollaisessa ontossa hylsynkannassa on?
- Sen ansiosta voidaan käyttää massalukkoista asetta. Nykyistä RK:ta tehokkaampi ja
parempi ase on silloin valmistettavissa STEN:in hinnalla. Hylsymateriaali on muovia,
kevyttä ja halpaa.
- Alä nyt sentään yritä vedättää, eihän massalukkoa voi tehdä 9mm Paraa
nopeammille pateille! Eikä muovi kestä pesäpaineita!
- Ensimmäisen maailmansodan aikana Coendersin veljesten kehittämä Becker-IT-tykki oli
massalukkoinen - ja 20-millinen. Sen hylsy oli lähes suora, ja nalli laukaistiin lukon ja
patruunan ollessa vielä syöttöliikkeessä ennen patruunapesän pohjaa. Pesä oli
ylisyvä ja lukon pää seurasi urakantaista hylsyä pesän sisään, joten hylsy pääsi
perääntymään paineenalaisenakin puhkeamatta, eikä lukitusta näinollen tarvittu.
Sitäpaitsi rekyyli ei riipu pelkästään luodin nopeudesta tai energiasta, vaan
impulssista, johon vaikuttaa myös luodin paino. Kevyt huippunopea alikaliiperiluoti ei
tyrkkää lukkoa kummemmin kuin ysimillinen KP:n pati. Uppokantapatruuna ei mene lukon
pään sisään, vaan lukon pää menee hylsynkannan sisään ulosvetäjän kynsineen, ja
näin sillä on helppoa aikaansaada painetiivistys ylipitkässä patruunapesässä. Oikea
muovikin kyllä kestäisi, alikaliiperilla kun saadaan samoilla paineilla nelinkertainen
lähtökiihtyvyys verrattuna samanpainoiseen täyskaliiperiluotiin puolta ohuemmasta
piipunreiästä, mutta lisäksi tähän skitsiin piirretty iso kuppimainen teräsnalli
toimii myös hylsynkannan painevahvikkeena. Nallin alasimena toimii muuten ruuti.
Sveitsiläinen Oerlikon SSG36 panssarikivääri oli osoitus siitä, että ase voidaan massalukkoiseksi jopa 20 mm kaliiperiluokassa! Lähtönopeus oli 750 m/s. SSG36 toimi Becker-periaatteella: Lukon pää seurasi patruunaa ylipitkään patruunapesään. Laukaisun jälkeen lukko ja hylsy pääsivät yhdessä peräytymään pesän sisässä ja paine ehti purkautua ennen kuin hylsynkanta peräytyi pesästä ulos. Kuvassa aseen piipun alla näkyy patruuna asetettuna massiivisen lukon päähän. Lukko viritettiin vipuamalla.
Oerlikon SSG36:n poikkileikkauksessa näkyy erikoispitkä patruunapesä, johon patruuna uppoaa kokonaan lukon päineen. Täysin massalukkoinen toimintaperiaate pehmensi tehokkaasti 20-millisen patruunan tömäkkää rekyyliä.
Pehmeä hylsy, kova ruuti
- Vai ruuti nallialasimena, no se nyt ainakaan ei oikein sytytä. Ja sitäpaitsi lerpsu
muovihylsy ruttaantuu syötettäessä.
- Sytyttää, kun ruuti on puristeruutia, - yksi kova kakkara, joka samalla jäykistää
ohutseinäisen muovihylsyn. Lisäksi nalli syttyessään tyrkkää ruutipötkön
välityksellä hivakan siististi ja suorassa irti hylsystä, ja näin alikaliiperiluodin
ensimmäinen epätarkkuustekijä eli vino irroitus vältetään.
Luoti eikä kompromissi
- Ahaa, aika ovelaa... itse luoti näyttäisi olevan halkaisijaltaan suunnilleen puolet
piipun kaliiperista, mutta miksi se muistuttaa jäätelötötteröä?
- Alikaliiperiluodin tehtävä on ainoastaan lentää, ei tiivistää, keskittää eikä
liukua rihloissa. Ohjainpintoja ei tarvita, hivakka hoitelee ohjauksen piipun sisällä.
Luoti voidaan muotoilla puhtaasti yliääniballistisesti ideaaliseksi, mikä tarkoittaa
mahdollisimman sileitä, suoria pintoja. Aliääniprofiilina on pisara kyllä paras, mutta
yliääninopeuksilla vähiten ilmanvastusta aiheuttaa profiili, jonka kärkenä on loiva
ja pyrstönä jyrkempi kiila - vertaapa vaikka Concorde-tutkimusten tuulitunnelikokeisiin.
Tämäntapainen kaksoiskartioluoti lentää lähtiessään kuusinkertaisella
äänennopeudella 300 - 500 m lähes tikkusuoraan, minkä jälkeen se äänennopeuden
alitettuaan muuttuu epävakaaksi ja putoaa hyvin nopeasti. Siis normaalimatkat yhdellä
tähtäimen asetuksella sekä rajoitettu kantama.
Yksi ase, monta kaliiperia
- Ja jos alikaliiperipatin lataisikin täyskaliiperisilla luodeilla, niin samaa asetta
voisi käyttää tavallisena KP:na hitaampien ja raskaampien luotien kanssa!
- Oivalsit oikein, sama RK muuttuu KP:ksi vain patruunaa vaihtamalla. Luonnostellaanpa
tähän takakanteen uppokantainen patruuna muuten tavanomaisella messinkihylsyllä,
ruudilla, luodilla ja boxerinallilla - näin yksinkertaisesti saisi tehtyä KP:n
uppokantapatruunan koemallin.
Uppokantapatruuna ei todellakaan vaadi aseelta kallista ja mutkikasta rakennetta. Jopa halvalla valmistetun aseen perikuva, vanha STEN - kp, massalukkoineen saattaisi toimia huippunopealla uppokantapatruunalla varsin pienin muutoksin: piippu, lukonpää ja lipasasetelma. Myös alikaliiperipatruunoita kestäviä erikoisvaimentimia on jo nykyään olemassa.
Psykologinen inertia
- Jos kaikki tuo olisi toteutettavissa, niin sehän olisi jo käytössä! Päättäjät
suorastaan tappelisivat saadakseen sen ensimmäisenä oman maansa sotilaspatruunaksi!
Lähes vuosisadan ajanmukaisena säilyvä kaliiperi tulisi huimasti halvemmaksi, kuin
vaihtaa pienin väliajoin koko käsiaseistus hieman paremmaksi - ja entäs patruunahuollon
helpottuminen, kun kaikki käsiasetyypit olisivat samaa kaliiperia!
- Monestiko sinulle pitää selittää, ettei byrokraattinen päätöksenteko ja tekniikan
käyttöönotto toimi järjen mukaan. Päättäjän tehtävää voidaan verrata
pullonkorkkiin, jonka tarkoituksena on pitää paineet pullon sisällä, kunnes juoma on
valmis korkattavaksi.
- Miksei uutta keksintöä voisi korkata jo nyt?
- Tekniikan Kehitysnopeusteorian kolmannen pääväittämän mukaan yhteiskunta
hyödyntää keksinnön vasta, kun se on itse saavuttanut keksinnön kehitystason. On
tapana tyhjentää avatut pullot, ennenkuin korkataan uusi. Hylsyllisen .223:n ja
hylsyttömän G11-tyyppisen patruunan käyttö tulee siis yleistymään jopa
vuosikymmeniä, ennenkuin uppokantaisen alikaliiperipatruunan kehittely edes vakavasti
alkaa - siirtyminen tapahtuu aina vähittäin. Jarruttava byrokraattikin tekee vain
tehtäväänsä pullonkorkkina, parempi tarjota ylikypsää, kuin keskenkäynyttä.
- Eihän taskulaskimen ja mikroprosessorinkaan käyttöönottoon mennyt vuosikymmeniä!
- Kehitysnopeusteoria väittää myös, että tekniikan alan kehitysnopeus on sitä
hitaampi, mitä vanhempi on kyseinen tekniikan ala, eikä siis suinkaan kaikilla aloilla
samanlainen. Viini valmistuu tunnetusti hitaammin kuin sahti. Transistori keksittiin vasta
1940-luvulla, kun taas tuliaseita rakenneltiin jo 1200-luvulla, ja ase on aina ollut ja
tulee olemaan osa yhteiskuntarakennetta - tärkeä ja kiistelty. Vaikka kaikki tekniset
ongelmat onkin ratkaistavissa, tyhmyydelle ja byrokratialle ei järjellä mahda mitään,
odotettava on joka tapauksessa.
- Tuohan kuulostaa suorastaan fatalistiselta
pessimismiltä.
- Ei, vaan luonnonlailta. Jos minä vaikka tyrkkään tuon olutpullon pöydän reunan yli,
niin gravitaatiolain mukaan se putoaa ja todennäköisyyslakien mukaan särkyy, eikä se
johdu pessimismistä - ohoh, sinäpäs olit nopea!
- Se on vielä puolillaan, pelastin luonnonlaeilta ennenkuin rupeat havainnollistamaan. Ja
tuo patruuna on jo niin futuristinen, ettei sitä enää varmasti pysty parantamaan
mitenkään.
- Kuulehan, tämän patin saa vielä yhtä paljon tehokkaammaksi ja yksinkertaisemmaksi,
kuin tisle on viiniin verrattuna. Useimmat näistä periaatteista on jo kauan sitten
kokeiltu - mutta on myös olemassa ennusteet todellisista tulevista uutuuksista.
Kiinnostaisiko kuulla, millainen on patruuna 2060?
Täysikaliiperiversio uppokantapatruunasta. Ulosvetäjän ura on kannan sisällä, ulkopuolinen ura on tarpeen lähinnä valmistusteknisistä syistä. Päinvastoin kuin tähänastisissa patruunoissa, lukon pää uppoaa patruunan kannan sisään!
Epilogi: Erikoisaiheeseen liittyvän tiedon
alkuperäisyyden säilyttämiseksi tämä keskustelu on toistettu muuttamattomana -
olkoonkin, että haastattelijan tietämättömyys samalla paljastuu. Sisältöön
tutustuttuaan lukija toivottavasti antaa tämän anteeksi ja ymmärtänee myöskin, miksi
asiantuntijamme henkilöllisyyttä ei ole kerrottu. Kaikki tässä esitetty on jossain
muodossa kokeiltua tai teknisesti mahdollista, mutta siltikään harrastaja voi tuskin
odottaa kuvatun kaltaisia patruunoita Suomessa kauppojen hyllyille vielä tämän
sukupolven aikana. Mikäli lukijaa kiinnostaa, voidaan julkaista myös haastattelun
loppuosa - jossa kerrotaan ennustettavissa olevat todelliset uutuudet.
Linkkejä alikaliiperipatruunoista:
SLAP
(Saboted Light Armor Penetrating) by Winchester-Olin. Sabots for reloaders. 12 GA Flechette sabots.
Tätä artikkelia on käytetty lähteenä seuraavissa ulkomaisissa julkaisissa: Joulukuun 1999 Small Arms Review (Vol 3 No 3) sivu 25: "New Assault Rifle Cartridge from Finland: The
M/2030", kirjoittaja Alan C. Paulson, sekä Ronaldo Oliven artikkeli Brasilialaisessa Firepower -lehdessä: Munição para 2030.
Gunwriters in English
Gunwritersin etusivulle Linkkisivu
Gunwriters on the Web RK-patruuna
M/2030: http://guns.connect.fi/gow/2030suom.html