<< Uusimmat Osa 12 >> Osa 11 >> Osa 10 >> Osa 9 >> Osa 8 >> Osa 7 >> Osa 6 >> Osa 5 >> Osa 4 >> Osa 3 >> Osa 2 >> Osa 1 >> Gunwritersin etusivulle guns.connect.fi Linkkisivulle
Gunwritersin osittainenkin
luvaton kopioiminen, tallentaminen, tulostaminen, väärentäminen tai levittäminen on
kielletty. Mikäli tällaisia tekijänoikeusrikkomustapauksia ilmenee, kirjoittajat
pidättävät itselleen oikeuden laskuttaa tekoon syyllistyneiltä
tekijänoikeuskorvauksia 150 000 mk saakka. - GOW:n
toimitus.
Ruutiset Osa 13, 24.03.2001
"G.O.W."
-verkkolehden ajankohtaiset, toimittaa P. T.
Kekkonen
Johdanto: Suomea on sanottu vaimenninten pieneksi suurvallaksi.
Paitsi että täällä valmistetaan kiväärivaimentimia eniten maailmassa, myös
tasokkaiden vaimenninkeksintöjen määrä on maassamme syntynyt useita. Jos maamme on
tähän asti tullut tunnetuksi "perheautoluokan" kuulosuojainvaimentimista, niin
nyt esiteltävä JetZ -vaimennin sijoittuu kiväärivaimentimien huippuunsa
viritettyyn formulaluokkaan - kooltaan kompakti, mutta äärimmäisen tehokas! - Toimitus.
Pamaukset pikkutölkkiin:
Esittelyssä AU JetZ -asevaimennin
Teksti: Markus P. Pönkä
Kuvat: Juha Hartikka
Julkaistu aikaisemmin ASE-lehdessä nro 1/2001.
Joensuulainen asesepänliike Ase Utra on alkanut
valmistaa uutta kiväärivaimenninta, joka erottuu edukseen kooltaan muista
täystehopatruunoidenkin käyttöön kehitellyistä asevaimentimista. Pienen koon, sekä
monissa vertailuissa merkillepannun erinomaisen vaimennustehon, on mahdollistanut
uudentyyppinen sisärakenne.
Halkileikkauskuvassa näkyy Kari Hirvosen kehittämän Ase
Utran vaimentimen persoonallinen rakenne ja omintakeinen ajattelu ruutikaasun ohjailussa.
Asiakaspalautteen ankara vaatimus, eli pieni vaimentimen koko tehokkaassakin
kiväärissä, on ohjannut erikoiseen ratkaisuun: Vaimennin jakaa paineaallon kahtia ja
puhaltaa luotireikään menevän kaasusuihkun sivuun, ohjaten ensimmäisen puolikkaan
pieneen paisuntakammioon ja kierrättäen toisen puolikkaan Z-muotoisen kammion kautta
puhaltamaan luotireiästä purkautuvan suihkun uudelleen sivuun. Seuraavat
"haittakappaleet" toistavat tapahtumaketjun.
Vaimentimen rakenne osoittaa kokemusta alalta: Ase Utra valmistaa nykyään
refleksivaimentimet BR-Tuotteelle ja Kari Hirvonen on aloittanut uransa BR:n aseseppä Markku
Sivosen oppilaana, sekä kerännyt suunnittelijantaitoja refleksivaimentimen
kehittäjän, Juha Hartikan, avustuksella.
Joitakin BR-Tuotteen refleksivaimentimia on hajonnut .308 Win. -aseissakin, ammuttaessa
täystehopatruunoita ratahirvilatingeilla, koska pienimmät mallit on alunperin
suunniteltu RK:n patruunalle. 12.7 x 99 mm aseisiinkin on toki valmistettu
BR-refleksivaimentimia, mutta jotkut vaimentimen ostajat ovat olleet tietämättömiä
aseen ruutipanoksen ja vaimentimen tilavuuden välisestä suhteesta, hankkien huokean ja
siten ehkä alimitoitetun vaimentimen. 7,62 x 39 mm RK:n patruunassa ruutia on 1,7 grammaa
ja ruuti palaa loppuun piipussa. Toisin on "ratahirvipatruunoiden" laita: Niiden
ruudista voi palaa jopa 10 % piipun ulkopuolella, eli käytännössä vaimentimen
sisällä!
Kestävyyteen on nyt kiinnitetty erityishuomio, koska AU-vaimennin on tarkoitettu
nimenomaan täystehoisille patruunoille. Lisäksi on pyritty pieneen kokoon: Halkaisija on
40 mm ja pituus 185 millimetriä. Vaimennin painaa 450 grammaa. Se on erittäin hyvä
valinta kevyeen metsästyskivääriin, kuten Steyr Scoutiin. Rakenne selviää
parhaiten kuvista ja kuvateksteistä, joista ilmenee sisäosien valmistus lastuavalla
työstöllä ja ruutikaasun omaperäinen ohjausmenetelmä.
Ei huononna käyntitarkkuutta
AU-vaimennin kiinnitettiin Sako 75 Varmintiini, jonka piippu on jo aiemmin lyhennetty 428
mm:n mittaiseksi. Matkana 100 metriä, lämpötila +8 C ja kerrankin tyyni sää.
Koepatruunoina oli Sakon Range-tehdaslatauksia, sekä kaksi itseladattua patruunatyyppiä;
"puolipanoksia" ja aliäänisiä patruunoita. PPP:t eli puolipanospatruunat oli
ladattu Lapuan 6,5-grammaisella reikäpääluodillla (G477), ruutina VihtaVuoren N310:tä,
latausmäärä 0,66 g. Aliäänipatruunat latasin 0,38 grammalla N310:tä ja Sakon
A145-luodilla.
Kuva: Vakiomallinen Ase Utra -vaimennin .308 Heckler & Kochissa.
Tuelta ammutut kasat á 5 laukausta olivat Rangellä 24 mm k-k (= uloimpien luodinreikien
keskiöiden väli), ja PPP:lla 17 mm k-k. Refleksivaimentimen kera, jota normaalisti
käytän kiväärissäni, ovat PPP:n kasat 15 - 25 mm:n välillä á 5 laukausta sataan
metriin, joten tarkkuuteen AU-vaimennin ei vaikuta ainakaan huonontavasti.
Osumakeskiö siirtyy usein
Sensijaan osumapiste siirtyi noin 15 cm vasemmalle. Ase on kohdistettu refleksivaimentimen
kera, joten etuvaimentimen aiheuttama osuma-keskipisteen siirtymä oli jo ennakoitavissa,
ja se voi olla tätä vajaata vaaksanmittaa suurempikin verrattaessa osumapisteitä,
ammuttaessa vaimentimen kera, tai samalla tähtäinasetuksella ilman piipun
värähdystaajuutta ja -laajuutta muuttavaa lisäpainoa.
Huomattakoon, että osumakeskiö voi siirtyä mihin tahansa suuntaan, kun piipunsuuhun
lisätään painoa, mutta osumien hajonta yleensä vähenee, eikä lisäänny:
"Kasan" koko ei siis kasva! Sen keskipisteen siirtymä on helppo kompensoida
kiikaritähtäimen tai punapiste-kollimaattorin ruuveja naksutellen, mutta hiukan
hankalampaa on säätötehtävä avotähtäinten käyttäjälle, jonka ainoat
työvälineet ovat usein vain viila ja vasara.
Rangeillä ammuttaessa oli aseen takapotku vain 7,62 x 39 mm rynnärin rekyylin luokkaa,
eli AU-vaimennin vähentää rekyyliäkin kohtalaisesti, mutta piipun värähtelyt eivät
riipu takapotkun voimakkuudesta, vaan ne ovat ase(yksilö)kohtaisia ilmiöitä..
Miksi suupaineen kestoa tarvitaan?
Sako Rangeillä ammuttaessa jäi piipuun hieman palamatonta ruutia. QuickLOAD-sisäballistiikkaohjelmalla laskettuna ruudista palaa
piipussa vain 92,4 prosenttia, eli melkein 8 % ruudista palaa vielä vaimentimen
sisälläkin! Suupaine lyhyen piipun suulla on laskennallisesti 707 teknistä ilmakehää,
vastaten 12 kal./ 76 mm Magnum-haulikon patruunapesän painetta. Huomattakoon, että
kyseessä ovat TEHDASladatut patruunat.
Ei ole ihme, että moniakin vaimentimia on saatu hajalle, ampumalla yli-kovia
ratahirvilatinkeja: "Kamikaze-kotilatureiden" mokailut on tultu tuntemaan
Internet-keskusteluista, mutta myös käsikirjojen reseptien mukaisten
kotilatauspatruunoiden suupaineet voivat olla mainittua korkeampia. Kirjankustantajien
kaupallinen etu vaatii, että aseissa poltetaan mahdollisimman paljon ruutia per laukaus,
ja että hylsyt eivät kestä liian monta kymmentä/ sataa/ tuhatta kierrätyskertaa.
Ballistiikkaohjelman kertomaa
Vaimenninta käytettäessä latauksissa tulisi olla ruuti, joka palaa loppuun jo piipussa,
sekä mielellään kehittää normaalia pienemmän suupaineen. Esimerkiksi 8-grammaiselle
luodille .308 Winchester-patruunassa tulisi mieluusti käyttää N110-ruutia tai sitäkin
nopeapaloisempaa ajoainetta. N110:tä käytettäessä suupaine on noin 26 % alhaisempi
kuin N140:llä, käytettäessä saman lähtönopeuden antavaa latausta.
Ruuti N133 on yleistä kotilatauksissa jopa 6,5-grammaisten luotien takana, mutta N133
soveltuu pikemminkin yli 9-grammaisten luotien saatteeksi. Mainittakoon, että
NATO-standardin mukaiset 7,62 mm NATO (.308 Win.) -patruunat on ladattu ruudilla, jonka
palonopeus on VihtaVuoren N133:n luokkaa. Sotilaspatruunoissa käytetään kuitenkin 9,3 -
á 9,7-grammaisia luoteja. "Vakioluoti" painaa keskimäärin 150 grainia eli
9,72 grammaa. Keskinopeasti palava kivääriruuti N140 ei ole todellakaan suositeltavinta
8-grammaisen luodin taakse .308 Win:ssä, vaikka Sako sitä käyttääkin
tehdaspatruunoidensa täytteenä! Saanee sitä halvalla, vakioimattomana
"tehdaslatausruutina".
Lyhyt Ase Utra -vaimennin .308 -luokkaan, sekä pidempi ja hieman
paksumpi Magnum-kalibereihin. Magnum-malli soveltuu myös .308-luokan kalibereille,
mikäli tarvitaan poikkeuksellisen suurta vaimennustehoa. Kumpainenkin malli on mitoitettu
siten, että avotähtäimien käyttö on mahdollista, mikä on aseen suusta lähes koko
pituutensa verran ulkonevan "etuvaimentimen" huomattavin etuisuus. Magnum-mallin
halkaisija on 45 millimetriä, pituus 250 mm ja paino 690 grammaa. Ensimmäiset
AU-vaimentimen prototyypit osallistuivat suureen vaimenninten vertailutestiin Lapualla
1999. Ne sijoittuivat jo senhetkisellä kehitystasollaan ollessaan vaimennustehon
mittaustulosten kärkisijoille. Tämän jälkeenkin Kari Hirvonen on parantanut
vaimentimiensa suorituskykyä.
Vaimentaako vaimennin?
Tulemme kiinnostavimpaan osaan, eli laukausmeluun. Mittaukset suoritti elokuun alussa
Ase-Utra. Mittauspiste oli ampujan vasemman korvan vierestä (ampuja ampuu oikealta
olalta). Ampumaradan ulkoilman lämpötila oli n. +20 C. Patruuna Lapua 8 g Trainer. Ase
Tikka "Popular" .308. Keskiarvo BR T8:lla oli 133,1 dB ja AU:lla 132,7 dB. Eli
käytännössä tasoissa. Mittauksia ei voitu suorittaa vaimentimettomalla aseella
näinkin lyhyeltä etäisyydeltä, koska melumittarin mikrofonin kestävyydellä on
rajansa, mutta motiivinahan olikin vaimennintyyppien vaimennuskyvyn keskinäinen vertailu.
Ovat käytännössä yhtä tehokkaita! Saman havainnon tein myös korvakuulolta. PPP:lla
luodin lentomelu on suurin laukausääni ja siksipä tarkkaavainen ampuja huomaa, että
laukaus kuuluu etumaastosta, eikä aseesta. Aliäänipatruunoilla refleksivaimennin oli
AU:ta hiljaisempi korvakuulolta. Tätä en pysty sanomaan varmasti ennen mittauksia. Tosin
tämä oli odotettavissakin, sillä BRT:n suunittelussa oli ennakoitu nimenomaan
aliäänisten ja muiden säästölatauspatruunoiden käytön yleistyminen. Käyttöalueet
limittyvät, mutta eivät ole päällekkäisiä, joten vaimenninmallit eivät kilpaile
toistensa sarjoissa. Hintaluokatkin ovat erilaiset.
Mihin käyttöön?
AU-vaimennin soveltuu parhaiten käytettäväksi täystehopatruunoiden kanssa. BR-Tuotteen
refleksivaimennin on mielestäni parhaimmillaan PPP:n ja
aliäänipatruunoiden kanssa. Hintaa AU-vaimentimella on 1590 mk. Asennus "taiteen
sääntöjen mukaan" sisältyy hintaan. Aluksi laite saattaa kuulostaa kalliilta,
mutta ottaen huomioon vaimentimen hinta-/laatusuhde, sen umpikangesta lastuamalla
työstettyjen sisäkappaleiden valmistamiseen tarvittavat työtunnit, sekä ammattityönä
suoritettava asennus samaan rahaan, on kerrallinen hankintahinta lopulta varsin
kohtuullinen. Lisätietoja vaimentimesta saa valmistajalta.
Ase Utran puhelinnumero on 013 - 227 234 ja sen nettisivut
ovat osoitteessa http://guns.connect.fi/au .
Lapuan mittaustuloksiin voi tutustua tarkemmin nettiosoitteista http://guns.connect.fi/rs/trial1999.html
ja http://guns.connect.fi/rs/308measured.html
.
MPP
- Gunwriters - harmillisen
paikkansapitävä
Lehdistötiedotteiden kertomaa:
TOZ-aseiden tuonti vakiintuu
ASETALO Oy ja TULA ARMS PLANT ovat solmineet taannoin IWA-messuilla Saksassa
TOZ-aseiden tuontisopimuksen. Aluksi tuodaan legendaaristen pienoiskiväärien lisäksi
päällekkäispiippuisia haulikoita TOZ 34E (kaksiliipaisiminen) ja
päällekkäispiippuista mallia TOZ 120-12-1E (yksiliipaisiminen). Pienoiskivääri on
kevyt lippaallinen uutuusmalli TOZ 78-01.
Aseiden teknisiä ominaisuuksia ja hintoja:
TOZ 34E: Kaliiperi 12/70, piipunpituus 711 mm, kokopituus 1150 mm, paino 3.2 kg. Ohjehinta
hullunhalpa: 2450 mk.
TOZ 120-12-1E: Kaliiperi 12/70, piipunpituus 750 mm, kokopituus 1180 mm, paino 3.4 kg.
Ohjehinta 2700 mk.
TOZ 78-1: Kaliberi .22 LR, piipunpituus 536 mm, kokopituus tasan metri, paino 2.7 kg.
Ohjehinta 1200 mk.
Haulikoissa on kiinteät supistukset Improved Cylinder ja Improved Modified (=
1/4-supistus ja 3/4-supistus; paras yhdistelmä suomalaiseen metsästykseen). Ensimmäinen
tuontierä saataneen Suomeen alkukesällä, ehkä jo kesäkuussa.
Maahantuoja: ASETALO Oy, puh 03-475 53 71. (Muut yhteystiedot linkkisivulla).
SABRE-KARHUKAASU
Luonnossa liikkujan turvaksi on SABRE RED-pippurikaasujen valikoimaan kehitetty erityisen
tyrnävä KARHUKAASU, todellakin karhujen karkoittamiseen. Perinteisestä UKKO-MAUSERISTA
poiketen se ei aiheuta pysyviä haittoja, paitsi pehmytkudosvaurioita erittäin läheltä
silmiin suihkutettaessa. (Ja silloin on kysymys elämästä tai kuolemasta, eli
pakkotila). Kaasu on sumumaista cayennepippurin öljyhartsin liuosta, eli luonnontuote,
jonka seuraava sade huuhtoo maaperään ruohiston lannoitteeksi. Suihkeen tehokas
käyttöetäisyys on olosuhteista riippuen 5.5 - 7.5 metriä. Kaasusäiliön nettopaino on
225 grammaa, eli pippurisumutetta riittää 5 - 6 tehokkaaseen truiskaukseen, tai viiden
sekunnin yhtäjaksoiseen sumutukseen.
Säiliö on n. 230 mm:n korkuinen ja n. 50 mm:n läpimittainen. Vakiovarusteena on
nyloninen vyökotelo, josta säiliön saa esiin kauaa hamuilematta. Laukaisumekanismia
voidaan käyttää, ja sen varmistus avata, yhdellä kädellä. Sumuttimen ohjehinta on
375 markkaa. Myytävänä hyvin varustetuissa alan liikkeissä tai tilattavissa suoraan
maahantuojalta:
ASETALO Oy, puh. 03 - 475 53 71. (Muut yhteystiedot aloitussivulla).
- Gunwriters - joskus mikään ei ole niin
hauskaa kuin totuuden kertominen!
Ruutiset 02.03.2001
Hemvärnet,
Ruotsin kodinturva
Ne tämän kodinturvatoiminnan kopioivat -41 Suomesta suomalaissyntyisen kenraalin
johdolla, joten siellähän malli on ollut tallessa valvontakomissiolta.
Lotta-järjestöhän sinne perustettiin jo aikaisemmin, sekin Suomen mallin mukaan.
"Karkoitteen" vahvuutta kuvaa -95 Ruotsissa kuulemani tieto, että heillä on
vajaa 100.000 aseistettua miestä 2 h hälytysvalmiudessa ja 5 vrk toimintavarustuksessa.
Keski-ikä muistaakseni 45 vuotta, huolto tukeutuu vaimoon ja naapureihin.
Eli meillä varusmiehet suojaavat kriittiset kohteet ja perustamisen, heillä Hemvärnet.
Ja lähes joka hehtaari maasta mukaanlukien rantaviiva on silmävalvonnan alaisena, ei ole
speksnatsin helppo haahuilla. Hemvärnet vastaa myos paikoitellen ihan kovasta
puolustuksesta, osa rannikkolinnakkeista, lentokentistä, satamista jne hoidetaan
kodinturvan toimesta.
Ruotsissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä toimii 24 eri järjestöä, joista
jokaisella (linkissä avtalspersonal) on oma tonttinsa kokonaispuolustuksessa: Ruotsin
Punainen Risti, moottoripyörälähetit maatilalomittajat, radioamatöörit,
palveluskoiraväki, vapaaehtoiset lentojoukot, naispuoliset autokuskit, työpaikkojen
suojelujoukot (mm. teleliilenne, sähköntuotanto ja -jakeluyhtiöt). Kaiken kruunaa
nousujohteinen koulutusjärjestelmä, jossa kursseja käyden voi nousta aina vaativampiin
tehtäviin ja sodanajan sijoituksiin. Hommaa koordinoi Ruotsin pääesikunnassa istuva
HV-kenraali, rahoitus tulee puolustusbudjetista, talkootyön osuus on kuitenkin
merkittävä. Paikallispäälliköillä ja vapaaehtoisilla on kuitenkin huomattava
päätösvalta omista asioistaan.
Panos-tuotos-näkökulmasta siis ruotsalaisille veronmaksajille edullinen vakuutus. Linkin
takaa alkukielisiä lisätietoja Hemvärnetistä http://www.hemvarnet.mil.se/
. Vapaaehtoisen koulutusjärjestelmän kotisivuille pääsee linkistä www.fbu.se.
Ystävällisin terveisin
Resu-Pekka
Toimituksen kommentit: Ruotsin kodinturvajoukot on arvostettu ja toimiva
kansalaisjärjestö, jonka ei tarvitse olemassaolollaan kehuskella. Oikein organisoitu
kodinturvajoukko toimii rinnakkain armeijan kanssa, mutta siitä riippumatta. Siinä kun
keskusjohtoinen armeija voidaan polittisesti lamauttaa tai hajottaa, vapaaehtoinen
kodinturvajoukkojärjestelmä toimii edelleen mahtikäskyistä riippumatta. Jos
mahdollinen miehittäjä onnistuukin hajottamaan armeijan, suuri osa asevelvollisista ja
vakituisesta väestä vain siirtyy jatkamaan toimintaansa sopivimman kodinturvan
paikallisjärjestön puitteissa lisäten näin kodinturvajoukkojen itsenäistä
toimintakykyä miehityksen alla.
Suomessahan tällainen tilanne oli valvontakomission aikana. Komission johtaja marsalkka Andrei
Alexandrovitsh Zhdanov huolehti Stalinin käskystä, että Suomen armeijan
aseistariisunta ja kotiutus sujui vauhdikkaasti samalla kun taistelukykyisin osa armeijaa
sidottiin katkeraan ja tarpeettomaan Lapin sotaan entistä aseveljeä vastaan. Näin
pidettiin Suomen armeija kaukana pohjoisessa jättäen Etelä-Suomi auki helpolle
miehitykselle. Samalla varmistettiin hyvin Stalinmaisesti usuttamalla entiset toverit
toisiaan vastaan, ettei Saksakaan enää tule Suomen avuksi.
Niin pitkälle meni Zhdanov Lapin sodan järjestelyissään, että huolehti sotatoimiin
henkilökohtaisesti puuttumalla etteivät taistelevat osapuolet olisi päässeet
keskenään koordinoimaan peräytymistä ja pääsemään mahdollisimman vähin
menetyksin. Kun suomalaiset Blenheim-pommikoneet oli komennettu Lapin sotaan, lentäminen
oli jatkuvan sumun ja olemattoman näkyvyyden johdosta mahdotonta. Silti Zhdanov antoi
ilmavoimille käskyn pommittaa saksalaisia. Suomalaisten vastusteluihin mahdottomasta
lentosäästä Zhdanov vastasi: "Eihän sää teitä haitannut puna-armeijaakaan
pommittamasta!"
Lennolle lähteneistä Blenheimeista yksikään ei palannut. Osa miehistä tuli takaisin,
viimeinen vasta useiden viikkojen päästä ammuttuaan pitkällä patikkamatkalla
pistoolilla pari oravaa evääksi, ainoana tuomisenaan lentokoneesta kojelaudan kello.
Vaikka Zhdanov onnistuikin sitomaan Suomen armeijan kauas oman toimintansa
polttopisteestä Lapin sotaan, Suojeluskunnan toiminnan lopettaminen mahtikäskyllä ei
aivan toiminutkaan. Aseiden maanlaajuiseen hajavarastointiin silloinen
kodinturvajärjestömme osallistui tehokkaasti antaen valvontakomission johtajalle kuvan
valtakunnalliseen maanalaiseen toimintaan kykenevästä juri kotiutettujen kokeneiden
rintamasotilaiden johtamasta hyvin varustautuneesta vastarintaliikkeestä, jolla on
kotipaikkakuntien asukkaiden tuki perhesitein takanaan.
Tällaisessa tilanteessa pelkkä pääkaupunkiseudun nopea miehittäminen Hangosta ja
Porkkalasta käsin ei olisikaan johtanut Suomen hallintaan, vaan ainoastaan pitkään ja
joukkoja sitovaan katkeraan sissisotaan joka jatkuisi vielä tänäkin päivänä.
Puna-armeijalle löytyi parempaa käyttöä samaan aikaan muualla, ja Stalin nousikin
valloittajatsaareista huomattavimmaksi miehittämällä ja vapauttamalla mm. Romanian,
Bulgarian, Tsekkoslovakian ja Unkarin oman määräysvaltansa ikeestä. Koska
Tsekkoslovakian tiestä ei tullutkaan Suomen tie, Stalin joutui tyytymään Suomen
kohdalla hitaampaan menetelmään poliittisen solutuksen kautta. Se osittain toimi, joskin
plörinäksi sekin lopulta meni aina 70-luvun
läskikapinayritelmiä myöten, kun jukuripäinen metsäläiskansa ei ruvennutkaan
toimimaan Reporadion nuottien mukaan.
Pienen henkilökohtaisen erävoiton saivat suomalaiset silti Zhdanovistakin, joka piti
huolen että Suomen armeija riisuttiin aseista aina saksalaisilta Lapin sodassa kaapattuja
aseita myöten, jotka oli luovutettava Neuvostoliittoon. Puna-armeijahan ei arvovalta- ja
moraalisyistä koskaan myöntänyt yhdenkään sotilaansa luovuttaneen ainoatakaan asetta
vastustajilleen, eikä se näinollen voinut niitä vaatia myöskään takaisin. Tarinan
mukaan suomalaiset keräsivät suuren varastoluolan täyteen venäläisiä
sotasaalisaseita Kuopion asevarikolle, ja laskivat huhua valvontakomission tiedottajien
kuultavaksi inventoimattoman asevaraston olemassaolosta.
Zhdanov panikin välittömästi toimeksi vaatien äänekkäästi päästä tutkimaan
kirjoissa esiintymättömän asevaraston olemassaolo. Tähän suomalaiset tietenkin
myöntyivät vieden marsalkan asevarikolle. Varaston oven avautuessa Zhdanov tunnisti
valtavan määrän tuttuja neuvostoaseita. "Mistä nämä aseet ovat tulleet?",
Zhdanov kysyi. "Ne ovat huolimattomien neuvostosotilaiden jälkeensäjättämiä
aseita", kuului vastaus.
Kertomuksen mukaan marsalkka ei jäänyt kyselemään enempää, vaan poistui ovet
paukkuen. Kiukku ei kuitenkaan johtunut niinkään suomalaisten tempauksesta -
ammattisotilas kunnioittaa kyvykästä vastustajaa - vaan siitä, että Isä Aurinkoinen
ei tunnetusti suosinut huonojen uutisten tuojia. Ja sellainenhan nyt oli kotiin
kannettavana Suomen tilanteen osalta.
Miten sitten tilanne on muuttunut tähän päivään tultaessa? Oleelliseti ainoastaan
siten, että nyt meillä ei ole kodinturvajoukkoja. Suurvaltaintressit taas eivät ole
muuttuneet. Niiden edun mukaista taas on edelleen myötävaikuttaa siihen, että pienten
härkäpäisesti itsemääräämisoikeudestaan kiinni pitävien kansojen
kodinturvatoiminta säilyy mahdollisimman mitättömällä tasolla.
Silloin kun Suomella vielä oli kodinturvajoukot: Suojeluskunnan
tykkiryhmä harjoittelemassa kotikylänsä pelloilla joskus vuonna 1937 - 1938. Ilmeistä
on pääteltävissä, etteivät osanottajat tällöin vielä osanneet kuvitella todella
joutuvansa taitojaan käyttämään. Tänä päivänä joukosta on enää yksi
keskuudessamme. Kuva veteraanin albumista.
Ruotsin Hemvärnet on kattava ja suosittu,
hiljaisesti yhteiskunnan sisällä toimiva poliittisesti riippumaton kansalaisjärjestö,
jonka jäsenet pitävät henkilökohtaiset aseensa yksityiskohtaisten säilytysohjeiden
mukaisesti kotonaan. Hemvärnet on myös niin hyvin organisoitu että suorastaan
harmittaa, varsinkin kun sellaisen aikaansaaminen on onnistunut ruotsalaisilta. Onneksi
nyt selvisi, mistä organisaation mallia on otettu, joten sitä voi jo vähän kehuakin.
GOW
- Gunwriters - sitä Ukko-Pekkakin kauhistelisi
(mutta silti lukisi)
Markuksen evankeliumit
Uusia valuluoteja kokeilussa
Nykyään valuluotien saatavuus on parantunut huomattavasti. Monet yksittäiset
valurit myyvät luoteja. Muutamat toimivat pelkästään kaupallisesti: Heidän
tuotteitaan myydään alan liikkeiden välityksellä. Netissä (mm. VMS:n
keskustelupalstalla) luotejaan mainostanut nimimerkki "Spol" valaa luoteja,
toimittaen niitä "ilman välikäsiä" loppukäyttäjilleen.
Kokeilin muutamia yleiskäyttöön soveltuvia luoteja; .32/ 100 grs, 158 grs/ .358"
LSWC (9x19) ja 210 grs TC/ .402" (10 mm).
158 grs LSWC 9 x 19 mm kaliberissa
Ko. luotia ei ole tarkoitettu 9 mm pistoolinpatruunoihin vaan, kuten useimmat jo
tietävät, .38 Special ja .357 Magnum patruunoihin. Koska testikäyttöön ei ollut em.
kaliberista asetta, kokeiltiin niitä 9 x 19 kaliberisessa Tanfoglio -pistoolissa.
(Toimituksen huomautus: "TÄH..! Yliraskas, ylipaksu revolverinluoti
pistoolinpatruunassa ? Tuohan on kuoleman kosintaa..!" Näin voi taivastella joku
Viralliseen Valistukseen piintynyt kokenutkin kotilaturi. Muistanpa aikavälilla 1976 - 84
omistamani FN GP Sport- pistoolin, joka suostui ampumaan jonkinlaista kasaa vain ladattuna
.357 kaliberin revolverinluodeilla tulpitetuilla patruunoilla, ammuspaino 158 grainia,
VAIPPAluodeilla merkki SIERRA. Asiasta kiinnostuneille: Ase oli luvallinen, ja
muodollisesti hallussani vuoden 1999 marraskuuhun saakka, vaikka se oli vaihtanut
omistajaa jo ainakin kerran poismyynnin jälkeen. Kyseessä oli siis ns.
"kummituslupa-tapaus". PT).
Kokeilut aloitettiin tietenkin ruudilla N310. Hylsyinä olivat S&B:t ja nalleina CCI
500:t. Ruutia N310 laitoin 2,0 grs luodin taakse, latauspituuden ollesssa 27,0 mm. Nyt
joku ihmettelee lyhyttä latauspituutta ja raskasta luotia. Selitys on kuitenkin
yksinkertainen: Mikäli latauspituus olisi pidempi, patruunat eivät mahtuisi enää
patruunapesään, koska luoti ottaisi kiinni ylimenokartioon.
Ja nyt koeampumaan patruunat: Rekyyli oli olematon, mutta läheskään kaikki hylsyt
eivät poistuneet: Luisti ei jaksanut käydä tarpeeksi takana. Eipä ihme, että ase ei
potkaissut! Jos patruunapesään suihkautti aseöljyä (Break Free), niin ko. patruunat
toimivat moitteettomasti. Hylsyn kitka patruunapesän seinämiin kun vaikuttaa aseen
toimintaan. (Esimerkiksi Schwartzlose-konekiväärin toimivuus perustui öljypumppuun,
joka truiskaisi pari tippaa liukastetta aseen patruunapesään ennen kunkin patruunan
sisäänsyöttöä ja laukaisua. Jos öljy loppui säiliöstä, alkoivat hylsyt katkeilla
pesään. Tulitus taukosi sen aseen tulipesäkkeestä ainakin varttitunnin ajaksi).
Seuraavaksi oli vuorossa ruuti N320. Annokseksi laitoin 0,3 cc/ 2,5 grs. Ase toimi
tällöin moitteettomasti ja rekyyli oli yhä mieto. Lataus sopii varsin hyvin esim.
"pleittien" kaatoon, koska hidas ja raskas luoti omaa reilun momentin, eikä
hitaan lyijyluodin kyseessä ollen ole kimmokevaaraa juurikaan. Pleittejä käytetään
mm. "prättikaalissa" maalitauluina. Ne ovat pyöreitä, osumasta kaatuvia
teräslevyjä.
.314" 100 grs Flatpoint
Kyseessä on .32-kaliberisiin revolvereihin tarkoitettu luoti, joka soveltuu myös .30
kal. kiväärinpatruunoihin, kuten 7,62 x 39 mm JELISAROVa i SJEMINa ja 7,62 x 53R. Menee
tunkemalla myös jenkkipatruunoiden hylsyihin. Kärkimuoto muistuttaa wanhan Willin
Lännen HENRY-tussarin tai LONG COLTin luodin tasalatvaista ogivaalikärkistä luotia.
Méplatin eli kärkitason läpimitta on runsaat 5 mm, eli tekee reilun puhkireiän
maalitaulun pahviin tai muihinkin pehmeisiin kohteisiin, mutta lipas- tai
makasiinisyöttö on usein vielä mahdollista. (Tutkittava tosin AINA asekohtaisesti,
etenkin ennen luotien "väärinkäyttöä" kiväärinpatruunoissa, erityisesti
kaliberissa 7,62 x 39 mm).
Latailin .32 H&R Mag:ia N310-ruudilla 0,16 g/0,3 cc. Tarkkuus samaa luokkaa kuin
Lapuan LWC-luodeilla: En ole tosin vielä kokeillut tuelta. Muutenkin hyvä luoti: Parempi
kuin Lapuan jo tuotannosta poistetut .32 kaliberin pyörökärkiluodit. Lapualaisilla
ladatessa menivät joskus hermot, ennenkuin luodin sai asettumaan hylsyyn suoraan.
Hylsynsuitakin oli venyteltävä ja niippailtava niitä turhaan rasittaen, ja täyspitkät
H&R Mag:in hylsythän ovat uhanalainen luonnonvara: "Sukupuuttoa"
ennustetaan jo! Patruunoita voi onneksi ladata myös .32 S & W Longin hylsyihin,
joiden saatavuus on turvattu niin kauan kuin isopistooli-disipliiniä harrastetaan, eli
ainakin parin vuoden ajan.
Varsinkin .32 on melkoinen yleisluoti. .308 Win:iin lataamiseksi laturi tarvitsee
kuitenkin erikseen hylsyn suun laajennusholkin, koska normaali supistusholkin
laajennuskara ei laajenna hylsyä tarpeeksi. LYMANin "M-Die" on kokeiltu ja
hyväksi havaittu. On kuitenkin varottava liioittelemasta suun laajennusta, ettei
hylsymetalli rasitu tarpeettomasti. M-Die:llä saa hylsynsuusta aikamoisen
"tuomiopäivän pasuunan", mutta kohtuullisempikin laajennus riittää: Juuri
sen verran, että jokainen luoti menee vaivattomasti hylsyyn, mutta ei
sadasosamilliäkään enempää. Laajennuskaran hienokierre mahdollistaa onneksi näinkin
pikkutarkan säädön. Kiväärin piipunpituuksilla joutuu kastovahaamaan luodit, ettei
piippu lyijyttyisi. Ohjeet löytyvät vanhoista artikkeleistamme.
.402" 210 grs TC
Testiaseena .40 kal. GLOCK 22. 0,5 cc ruutia N320, latauspituudella 28,5 mm toimi hyvin ja
verrattuna NCP-luoteihin (entinen Suomen Luoti) tarkkuus oli hyvä: Seisaltaan
Weaver-otteella ampuen alle 10 cm kasoja/ 25 m/ 5 laukausta.
Nyt en mitannut nopeuksia, kuten en myöskään kokeillut tarkkuutta tuelta. Kyseessä oli
vasta pikaluonteinen kokeilu "maistiaisluodeilla" ja talvikelillä.
CHRONY-luotinopeusmittari ei suostuisi toimimaan vallitsevissa olosuhteissa.
Kokonaisuudessaan luodit ovat hyvälaatuisia, valu- ja kalibrointivirheettömiä, sekä
ennen kaikkea halpoja. Lisää niistä ja tarjolla olevista kalibereista saa tietoa
lähettämällä "Eemelin" osoitteeseen jerekallio@hotmail.com . Saatavilla on mm.
.309" aliääni-patruunoihin sopivia valuluoteja. Ne tutkitaan keväämmällä.
MPP 1902MMI
- Gunwriters - Koirat haukkuvat mutta karavaani
kulkee
Ruutiset
27.02.2001
Nyt on piru merrassa!
Lueskelin tällaisen uutisen: 16.3. on Lääkärien Sosiaalinen Vastuu ry. kutsunut
eduskuntatalolle seminaarin kokoon. Aiheena on pienaseet. Yhdistyksen tavoitteenahan on
totaalinen pienasekielto. Mukaan kutsun ovat saaneet mm. SAL, metsästäjät, poliisi,
tulli, mutta ei esim. reserviläiset. Päänaatikkana häärää Ilkka Taipale
(SDP).
http://www.kaapeli.fi/~lsv/, josta kautta
pääsette mm. seminaarin agendaan. Sieltä löytyi tämmöisiä alustavia tietoja myös:
TERVETULOA!
Pienaseet ja Suomi
Seminaari Eduskunnan auditoriossa perjantaina 16.3.2000 klo 9.00 - 13.00. Seminaari on
maksuton ja avoin, mutta ennakkoilmoittautuminen Eduskunnan säännöistä johtuen on
välttämätön. Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut 12.3.2001 mennessä:
Eduskunta-avustaja Arttu Puro, 00102 Eduskunta (puh 09/4324014), s-posti: arttu.puro@eduskunta.fi . Sisäänkäynti
seminaariin kuten lehterille (rappusten puolivälissä vasemmalla oleva ovi).
Seminaarin tekninen järjestäjä: Ilkka Taipale/SDP:n eduskuntaryhmä p
09/4323014. Sisältö Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry. Seminaari liittyy
kansallisena valmisteluna IPPNW:n ja LSV:n järjestämään
kansainväliseen kongressiin 28.9. - 30.9.2001 Helsingin Paasitornissa: Aiming for
Prevention: International Medical Conference on Small Arms, Gun Violence and Injury.
Laita nyt ihmeessä nuo tiedot nähtäville Gunwritersin sivuille, jotta muutkin kuin
asialle vihkiytyneet rapparit tietävät mennä paikalle haistelemaan, mitä on
tapahtumassa ja mitä ollaan tekemässä.
N.
Toimituksen kommentit: Asekieltoseminaari voi vaikuttaa yhdeltä monista
pienen piirin pyssyt pois -propagandatapahtumalta, mutta monissa pienasekiellon
käyttöön ottaneissa maissa aloite on lähtenyt paljon vaatimattomammista
lähtökohdista. Kyseinen LSV -järjestö tosin käsittää vain noin tuhatkunta
jäsentä, mutta vaikutusvaltaisissa piireissä kattavine yhteyksineen tämäkin riittää
lipsauttamaan yllätysaloitteen lainvoimaiseksi. Varsinkin, kun tapahtuman järjestelyt ja
suunnittelu on niin perinpohjaista tasoa kuin nyt on luvassa.
Seminaari on huolella kohdistettu tiedotusvälineille ja vaikuttajaryhmille annettavaa
julkilausumaa ajatellen. Se on myös voimannäyttö. Mukana ovat arvovallallaan
viranomaisten edustajat, joilla on omat ammatilliset tai henkilökohtaiset syynsä
kansalaisten aselupien rajoittamiseen. Aseharrastajien järjestöistä paikalle ovat
päässeet edustajineen ne, jotka ovat jo osoittaneet mukautuvaisuutensa ja
yhteistyökykynsä pienaserajoituksia ajavien kanssa neuvoteltaessa.
Reserviläiset eivät ole paikalla - miksi? Tullin paikallaolo taas voi aluksi
ihmetyttää, mutta sillekin löytyy peruste. Osa lukijoista muistanee takavuosien
ensimmäisen reserviläisten yhteisostona tilatun huomattavan Norinco MPS
-reserviläiskiväärierän viivästymisen. Syynä oli erän jumiminen matkan varrella
tulliin. Toimenpidehän sittemmin selvisi perusteettomasti toimeenpannuksi, mutta
silloisen reserviläiskiväärin maahantuojan tämä pitkä viivytys saattoi pahoihin
taloudellisiin vaikeuksiin, jotka lopulta johtivan tarkoitettuun tulokseen, maahantuonnin
lopettamiseen. Tuonnin vaikeuttaminen reserviläiskäyttöön sopivien aseiden kohdalla
toimii edelleen. Viimeisin tullijarrutus koski melko hiljattain erään toisen
maahantuojan StG58 -kiväärejä.
Näinollen pienaserajoittajien kannattaa vaalia suhteita tullinkin
yhteistoimintakumppaneihin edelleen. Toisaalta, johdonmukaisesti juuri vapaaehtoisen
maanpuolustuksen käyttämiin aseisiin keskittyvän asekieltohankkeen ei tarvitse
välittää satunnaisista tarkkuuspiekkareista tai ilma-aseista, saati sitten sekavasta
joukosta maanpuolustukseen logistisesti kelpaamattomista metsästysaseista. Näiden
kohdalla voidaan tiukan paikan tullen tehdä myönnytyksiä aseoikeuksien säilymisen
suhteen, kunhan vapaaehtoinen maanpuolustus satoinetuhansine jäsenineen pidetään
edelleen hampaattomana.
Hajanaisesti toimivista maanpuolustusjärjestöistä lienee turha odottaa seminaariin
määrätietoisia ja uskaltavia edustajia, eivätkä seminaarin kokoonkutsujat
tietenkään näitä rohkaise osallistumaankaan. Asekiellon ajajille sopii erittäin
hyvin, että talviuniltaan vasta heräilevä kodinturvajoukkojen karhu kääntää
edelleen kylkeään kenenkään sitä häiritsemättä.
"Hajoita ja hallitse" toimii edelleenkin, ja asevastustajien kyvykkäässä
joukossa voikin odottaa olevan tämän periaatteen käytännössä hallitsevia. Seminaarin
lehdistötiedotteet tulevat olemaan yleisölle esitettyinä vakuuttavat, etenkin kun
niiden taakse voidaan esittää viranomaistahojen lisäksi joitakin ampujainjärjestöjä.
Suurelle yleisölle ei merkitse mitään, että lausuntojen antajat eivät ole
vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminnan kanssa tekemisissä. Aseharrastajien
hajanaisuudesta johtuen kukin järjestö keskittyy oman pienen etunsa säilyttämiseen
saamiensa pienten myönnytysten hinnalla. Sekin sopii hyvin asekiellon ajajille.
GOW
- Gunwriters - tietoa ilman suujarruja
Ruutiset
13.02.2001
ASETALO Oy TIEDOTTAA:
BSA:n kiikariuutuudet
BSA:lta on tulossa markkinoille uusi kiikarimallisto, nimeltä BIG CAT, jolle on
ominaista aiempaa pidempi etäisyys okulaarista silmäkulmaan, kolmeosainen
linssisysteemi, jolla saadaan parempi erottelukyky ja värikorjaus, sekä vähentynyt
optiikka-syntyinen kuvan vääristymä.
BIG CAT-sarjan tähtäinkiikareiden valovoimaisuutta on parannettu 14-kerroksisella
linssien pinnoitteella. Sarjaan kuuluu kuusi eri mallia, joista kolmessa on 30 mm:n
ulkomittainen runkoputki. Suurennusasteet 1.5 - 4.5 x 42 mm, 3.5 - 10 x 42 mm ja 3 - 9 x
42 mm. Kolmessa mallissa on tuuman (25.4 mm) ulkomittainen runkoputki. Suurennusasteet
ovat 2 - 7 x 42 mm, 3.5 - 10 x 42 mm ja 4.5 - 14 x 52 mm. Hinnat alkaen 1450,- mk.
BIG CAT-sarjan kiikareita on saatavina helmi- maaliskuun vaihteesta alkaen hyvin
varustetuista aseliikkeistä tai suoraan maahantuojalta, ASETALO Oy:ltä, puh. (03) 47 55
371.
ASETALO Oy
Keskustie 5, 34800 VIRRAT
Puh. (03) 47 55 371
Fax (03) 47 53 151
Kotisivu: <http://www.saunalahti.fi/asetalo>
Sähköposti: <asetalo@sci.fi>
Ruutiset
08.02.2001
- Gunwriters - kivi byrokratian saappaassa
Lukijan avoin kirje:
Aseliitto
toimimaan
Kannatan voimakkaasti ajatusta uudesta aseenomistajien etuja ja oikeuksia ajavasta
kattojärjestöstä, ja olen valmis vähintäänkin jäseneksi, mahdollisesti myös
puuhamieheksi/vastuutehtäviin. Asian jatkokäsittelyn hoitamiseksi so. jatkokeskustelun itse
järjestön reaalisesta perustamisesta paikaksi ehdotan s.h.aseita mm. mahdollisesti
laajemman levikin takia. [Tämä viesti on siis pistetty sekä metsastys.nettiin
että s.h.aseisiin (pienin modifikaatioin).]
Ja nyt yhteenvedonomaisesti (lähinnä metsastys.netin puolelta) erinäisiä pointteja
uutta liittoa koskien:
Syitä perustamiseen:
-- Aselakeja ollaan tiukentamassa joka puolella ja vastavoimaa kaivataan.
-- SAL on ehdottoman riittämätön lafka tämänkaltaiseen toimintaan.
-- Tarvitaan kattojärjestö ettei suomalaisille ominainen nurkkakuntainen eripuraisuus
nakerra aseenomistajien etuja kokonaisuutena ("Emmää välitä jos aselakeja
tiukennetaan noiden muiden kohdalla, kunhan tää mun oma harrastus
säilyy.")
-- TV-ohjelmien ja lehtijuttujen väsääjillä olisi jokin selkeä taho johon ottaa
yhteyttä kun juttuun tarvitaan aseharrastajien näkökulma. Nykytilanteessa haastatteluja
ym. pyydetään aika randomilla, ja haastatelulla voi olla jokin oma agenda joka ei sovi
yhteen kaikkien aseenomistajien etujen kanssa.
-- Liitto kannattaa perustaa jo pelkästään sen takia että saadaan yksi nimi ja logo
symboloimaan ajatusta "Kannatan sitä että kansalaisilla on mahdollisuus laillisesti
omistaa aseita", jotta tätä mielipidettään voi sitten julkituoda esim.
liimaamalla Aseliitto-tarran autonikkunaansa.
Katsoisin että uuden järjestön tulisi olla seuraavien ominaisuuksien mukainen:
-- Nimi: Aseliitto. (Ei sanaa "Suomen" tarpeettomasti nimeä pidentämään.)
Ehdottomasti ytimekkäin, ei ole akronyymi ja ennenkaikkea sopii suomalaiseen
järjestysmaailmaan: olen tätä silmälläpitäen jonkin aikaa kiinnittänyt huomiota
erinäisten etujärjestöjen nimiin ja valtaosa näyttää päättyvän sanaan
"liitto". Lisäksi sana kuvastaa hyvin organisaation ideaa järjestönä, joka
kattaa inklusiivisesti kaikki aseenomistajat, niin nykyiset kuin tulevatkin, eikä sulje
minkään tietyn lajin harrastajia pois (ei myöskään "militiakahjoja").
ASELIITTO = yhteenliittymä ja yhteen hiileen puhaltava joukko UIT-, IPSC- jne.
harrastusampujia, metsästäjiä ja reserviläisiä, vähemmän vakavasti harrastavia
virkistyampujia ehdottomasti unohtamatta! Liittoa tullaan joka tapauksessa halventamaan
asevastaisen median toimesta, joten on turha lähteä
"SAAK"-akronyymihirviölinjalle pelkästään varovaisuuden tähden. Sanoja
"harrastus" tai "tekninen" ei kannata laittaa nimeen liiallisen
rajoittavuuden takia.
-- Keskittyy selkeästi ampuma-aseisiin, mutta voi kommentoida myös terä- ja
jousiaseiden lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä.
-- Pääasiallinen, mutta EI AINOA, puolustusargumentti laajamittaiselle
yksityiselle aseenomistukselle: ampumaharrastus, kaikkine eri muotoineen. Lisäksi
huomioitava mm. yksilönvapaudelliset, maanpuolustukselliset ja itsesuojelunäkökohdat.
-- Itse harrastustoiminta jäisi edelleen eri järjestöille (SAL,
reserviläisjärjestöt, practicalseurat jne.), Aseliitto olisi poliittinen
lobbausorganisaatio ja tiedotusfoorumi. Silti voitaisiin tukea harrastustoimintaa
epäsuorasti ja järjestää erilaisia kertaluonteisia tutustumisammuntoja ym.
-- Neutraali puoluekannan, asuinpaikan jne. suhteen.
-- Liittyminen halpaa ja helppoa, vahvuutena ensisisijaisesti suuri jäsenmäärä. Useita
eri jäsenyystasoja. Asevastaisten henkilöiden liittyminen voidaan evätä.
-- Toiminta rahoitettaisiin ensisijaisesti jäsenten rahalahjoituksilla. (Jenkkilän
puolella NRA:ta syytetään siitä että se saa varansa asevalmistajilta, vaikka
tosiasiassa jäsenet rahoittavat valtaosan toiminnasta. Suomessa asiat ovat sikäli
paremmalla mallilla että kukaan ei varmaan usko jos joku väittää että suomalaisilta
pieniltä urheiluasevalmistajilta virtaa isot määrät fyffeä yhtään kenellekään.
;))
-- Tarpeeksi hyvin järjestetty ja riittävän iso perustava kokous, josta tiedotetaan
kunnolla ja ajoissa, jotta homma lähtee hyvin käyntiin.
-- Johdettu demokraattisesti: WWW-sivuilla jatkuvasti galluppeja jäsenistölle (ja
erikseen kaikelle kansalle), jotta johtoporras tosiaan edustaa jäsenistöä
kokonaisuudessaan. (NRA:n johtoa on kritisoitu juurikin siitä että se ei pahemmin
jäsenistöään kuuntele.) Tärkeissä linjanvedoissa postiäänestys jäsenille, jotta
internetittömätkin huomioidaan. Jos kitkaa rivijäsenten ja pääasiallisten toimijoiden
välille syntyy, vapaampi ja vähemmän aserajoituksia sisältävä linja voittakoon! :)
-- Miten olisi peräti 1 täysipäiväinen palkattu tyyppi (sihteeri tms.) juoksevia
asioita hoitamaan ja yhteydenotto- ym. pyyntöjä välittämään? Tai ainakin kunnolla
toimistotilaa tms. jostakin kaupungista (HKI/TRE)? Tulisi järjestölle uskottavuutta.
-- Liiallisen poliittisen korrektiuden ja ylivarovaisuuden välttely. Asevastaiset
henkilöt ja mediat tuomitsevat liiton joka tapauksessa, joten saman tien voidaan lähteä
hommaan aavistuksen hyssyttelylinjaa rehvakkaamminkin. ;-) Kuitenkin kaikkinaisen
laittoman toiminnan kaihtaminen: liikkeellä ollaan asialinjalla, eikä missään
EVR-hengessä.
-- Kaikenkaikkiaan Autoliitosta voisi ottaa mallia. Esimerkiksi aina kun jossain
TV-ohjelmassa keskustellaan autoasioista, on paikalla joku heebo
Autoliitosta. (Tässäkin mielessä nimi "Aseliitto" loisi oikeanlaisen
mielleyhtymän.)
Eli kuten nimim. 'Tästä se lähtee' metsastys.netissä totesi: "Järjestön
tehtävänä olisi rehellinen tiedottaminen, harhaanjohtavien tietojen korjaaminen,
harrastajan ja ammattilaisen edunvalvonta, mahdollinen lainsäädännön valmistelutyö
asiantuntijan osassa, toimiminen asiantuntijana aseteknillisissä kysymyksissä,
neuvonanto lain soveltamisessa, toimiminen aseharrastajaryhmien yhteisenä elimenä ilman
omia pätemisintressejä, viranomaisen ja asealan henkilön lähentäminen ja
yhteisymmärryksen parantaminen, aseharrastajan sekä ammattilaisen toiveiden
julkistaminen."
Toimintatapoja:
-- Informaation tarjoamista medialle.
-- Kansanedustajien ja kansanedustajaehdokkaiden arvioiminen
asevastaisuuden/myönteisyyden perusteella. Asevastaisiin ehdokkaisiin
kohdistettua antimainontaa (!!) vaalien alla; asemyönteisille ehdokkaille rahallista
tukea.
-- Jos media menee yhtä puolueelliseksi kuin USA:ssa (tuskin sentään), mainostilan
ostaminen lehdistä näkökantojen kertomiseen! (Tämä ja
antimainonta varmaan herättäisivät kivasti huomiota Suomessa. ;))
-- Hyvin hoidetut ja informaatiopitoiset www-sivut ovat ehdoton minimivaatimus - heti
alusta asti, eikä vasta vuoden päästä
perustamisesta. Ja jotta tähän viestiin tulisi varmasti reaalisisältöä
konkreettisesta perustamistoiminnasta, tarjoudunkin hetimiten
vapaaehtoiseksi webbisivujen suunnittelutyöryhmään.
-- Mainoksia + liittymiskuponkeja joka paikkaan jossa ammuntaa harrastetaan, ja mainoksia
muuallekin!
-- Sunnuntain Hesarin etusivulle kokosivun ilmoitus että nyt on tämmöinen perustettu,
LIITY! :-o
-- Värvätään piirustus- ja kuvankäsittelytaitoisia ihmisiä pilapiirroksia &
propagandamateriaalia tuottamaan. ;-D
Mahdollisia aikarajoja perustamiselle:
-- Keväämmällä ilmeisesti pidetään jonkinnäköinen "Lääkärit rauhan
puolesta" tms. kokoontuminen - sitä ennen pitää saada järjestö pystyyn.
-- TAMARMS on 18.2.2001: mitäs jos samassa yhteydessä pidettäisiin perustava kokous -
tai vähintäänkin ensimmäinen alustava reaalimaailman
kohtaaminen! Onko paikalla henkilöitä jotka saisivat hankittua sopivan ison ja hyvän
kokoustilan Tampereelta tuolloin, mieluiten läheltä
messupaikkaa - onko itse Tampere-talossa tilaa?
Nyt siis tarvitaan henkilöitä jotka tietävät miten yhdistyksiä perustetaan jne.
käytännön tasolla, jotta ydintoiminta lähtee liikkeelle. Entä
löytyykö lakimiehiä virallisia dokumentteja laatimaan? Perustamista ei missään
tapauksessa kannata yritääkään antaa järjestöjen huoleksi, vaan
ehdottomasti alusta saakka "ruohonjuuritason toiminta" -mentaliteetti
päällimmäiseksi!
*************************************
- Gunwriters - nostaa pulssia ilman
nitroja
Ruutiset
06.02.2001
Piekkarinpatruunat P-94:ssä:
Tein joutessani hieman lähtönopeusvertailua muutamista .22 patruunoista. Kiinnostanee
ainakin P-94 Finnfiren omistajia.
Testijärjestelyt:
Ase: Sako P-94 Finnfire, perusmalli.
Vaimennin: "ITTE TEIN", alumiininen, kierrekiinnitteinen.
Lämpötila: Huoneenlämpö noin 20 C.
Nopeusmittari: Chrony.
Mittausetäisyys: Noin 1,5 m.
Laukauksia/ testipatruuna: 3 kpl. (Vain. Tiukka budjetti).
Lämmitin asetta ennen testiä viidellä laukauksella.
1. Winchester Subsonic Hollowpoint: Pienin M/s 321,3 Suurin M/s 323.5 ka. M/s 322.7 Winsun
HP-aski taisi olla maanantaipainos kun luodeissa ei ollut reikää, pieni syvennys vain.
Antaa jo sinällään kuvan ko. patruunan laadusta ja valitettavasti testituloksen
luotettavuudesta.
Toimituksen huomautus: Winchester lienee palailemassa "Dynapoint"-linjalle?
Tietämämme mukaan ei Lapuan Hollowpoint-luotikaan ole enää varustettu 6.5 - jopa 7
mm:n syvyisellä kapealla kärkiontelolla, vaan paljonkin matalammalla syvennyksellä.
Jatkuvastihan etsitään luodin läpäisykyvyn ja sen laajenevuuden välistä
kompromissia, noudattaen kulloisiakin "muodin oikkuja". Omasta mielestäni oli
Lapuan HP-luotien syvä ja kaita ontelo aikoinaan maailman onnistunein ratkaisu, ajatellen
mm. luotien tehostusta erilaisilla täytteillä. (PT).
2. Winchester Long Z: Pienin M/s 176.4 Suurin M/s 215.7 ka. M/s 202.0 Tämä siis
kaliberissa .22 Long. Onpa hurja ero nopeuksissa.
Toimituksen huomautus: Long Zimmer-patruuna on eräänlainen "pitkä
penniläinen", ajoaineena pelkkä nallimassa. Tunnetaan myös nimellä .22 CB Long.
Kaikissa tutkituissa merkeissä esiintyy jonkin verran nopeushajontaa. Winchester Long
Z:ssä tunnetusti aina eniten, Browningin-latauksissa kohtuullisesti, ja jugoslaavien
"Pobeda"-patruunoissa ehkä kaikkein vähiten. Viimeksimainittuja en ole
päässyt koskaan itse kokeilemaan. Nimen kirjoitustapakin on kuulopuheiden varassa.
Remington CB Longeissa on nopeusvaihteluiden aiheuttajaksi todettu luodin
niippaustiukkuuden vaihtelevuus. Winchester Long Zimmereissä puolestaan vaihtelee
nallimassan määrä ja sen sijainti: Monissa patruunoissa on nallimassaa hankautunut
hylsyn seinämiinkin. (PT).
3. Lapua Scoremax: Pienin M/s 308,7 Suurin M/s 314,0 ka. M/s 311.8
4. Lapua .22 Short Rapid: Pienin M/s 232,6 Suurin M/s 240,9 ka. M/s 237,5
5. Eley Pistol Standard: Pienin M/s 315,5 Suurin M/s 319,6 ka. M/s 317,0
6. CCI Blazer*: Pienin M/s 366,6 Suurin M/s 375,5 ka. M/s 371,0
* Tämän otin testiin mukaan lähinnä verrokiksi ja siksi että se käy ainakin omassa
aseessani hyvin.
Olipa kerran käynyt niin että joku oli viilannut moposahan viilalla luoteihin
yhdellepuolelle kärkeä kourumaisen uran; kuin lumiauran terässä. Huomasin että
piisami ei sukella tällaisen luodin otettuaan lähellekään niin hanakasti kuin
esimerkiksi Winchester HP:n saatuaan.
Toimituksen huomautus: Näin käsitelty luoti tunnetaan nimellä "Löffelspitz".
Kärjen epäsymmetrisen muotoilun mahdollisuuteen viittasi jo kapteeni WILLIAM CROZIER
(1855 - 1942; eläköityi täytenä kenraalina) esitelmässään ** HAAGIN SOPIMUKSEN 1899
** allekirjoittamista edeltäneissä keskusteluissa. Sopimus EI kiellä tämänmallisen
luodin sotilaallistakaan käyttöä, jos ammuksen materiaali on homogeenista
vaippa-ainetta, vailla lyijytäytettä. Ks. myös oheiskuva. (PT)
"Kauhakärkiluoti", kaliberi 4.7 mm, umpimessinkiä,
joskin myös panssarinmurto-keernalla varustettu variaatio ehdittiin kehitellä, ennenkuin
"Geneven Ompeluseura" eli Punaisen Ristin Kansainvälinen Komitea sai vihiä
keksinnöstä. Sen voimistuva "älämölöö" painosti tuonaikaisen
Länsi-Saksan keskeyttämään 4.7 mm rynnäkkökiväärin ja patruunan kehityksen ennen
joukkotuotanto-valmiutta. Njaa! Ketkähän ne olivatkaan kansansa historiaa turhaan
häpeileviä "suomettuneita" nöyristelijöitä 1970-luvun keskivaiheilla?
Testituloksesta voi taas kerran todeta että eipä ole .22 LR aliäänipaukkua saatavilla
ainakaan meilläpäin. Aguila SSS:ää ei ole ollut kaupoisssa pitkään aikaan, eikä
myyjillä ole tietoa koska sitä saadaan - jos saadaan. Mikähän siellä maahantuonnissa
mättää??
Toimituksen kommentti: Keskitalvi on hiljaista aikaa tuonnin alalla ja
US-dollarin kurssin "entrautumista" odotellaan. Kunnolla aliäänisiä (VO max.
300 m/s) .22 LR-patruunoita lataa koko maailmassa vain YKSI mexikolainen tehdas. Uhkana
on, että koko tuotanto viedään pian USA:an, kunhan aseharrastelu taas virkistyy
siellä: Jenkkilän oikeusministeriksi kun valikoitui juuri eilen, piiitkästä aikaa,
kunnon asediggari! Toisaalta voivat USAlaiset patruunasuunnittelijatkin palailla
evakko-retkeltään takaisin kotikonnuilleen; kenties uusien ideoiden kera... (PT).
Lapua .22 Short Rapid yllätti positiivisesti. Lähtönopeudet olivat melko tasaisia ja
suurempia kuin .22 Long Z:llä. Myös lentorata on paljon suorempi, käytännössä
viiteenkymmeneen metriin sama kuin Winchester Subsonic HP:lla. Varmaankin tulevan kevään
varisjahdeissa omiaan: Eipä kuule harmaatakki luodin lentomelua. Tappokykykin paranee kun
turmelee luodinkärjen vaikka Moralla kristillisen mallikseksi.
Feliks Ksesinski, 30.1.2001.
Toimituksen huomautukset 0202 MMI; PT
Tarkk'Ampuja-Kilta
perustettu Suomeen
Suomalaisille tarkka-ampujille on kehitetty yhdistys TA-Kilta. Löytyy myös netistä:
<http://www.nic.fi/~takilta>
T: Jari
- Gunwriters - Joulupukilta toivoin että
GOW lopettaisi, mutta Pukki sanoi että lukee sitä itsekin.
TIEDOTUS ASEHARRASTAJILLe:
Pykälät ja aloitteet löytyvät
"Nuotasta"
Olen tehnyt webbiin sivun, jolle olen koonnut suomalaisen aselainsäädännön osoitteet; aselait ja
-asetukset sekä lakien esityöt. Myös metsästyslainsäädäntö on mukana. Näin
harrastajien ja asiasta kiinnostuneiden on helppo löytää lait ja pykälät.
Nyt sivuilta löytyy myös aseasioita sivuavia lakialoitteita ja kansanedustajien
kirjallisia kysymyksiä Hallitukselle. Katsokaa ja ihmetelkää tietämättömyyden ja
populismin määrää, sekä laajuutta! Mukana ovat Lapintien
lapselliset kohellukset ja Aittoniemen asiantuntemattomuus, Rinteen
ristiretki Norinco-kivääreitä ja "pussihousukaarteja" (=vapaaehtoinen
maanpuolustustyö) vastaan ja paljon muuta surkuhupaisaa.
Noissa kirjallisissa kysymyksissä on usein muitakin allekirjoittajia kuin kysymyksen
esittänyt henkilö. Heidät kaikki on lueteltu kysymyksen lopussa. Näin on sangen
helppoa löytää asekielteisiä edustajia - ja tietää, ketä ei ainakaan äänestä
seuraavissa vaaleissa! Osoite on: http://www.hut.fi/~akokki/aselait.htm
HUOMIO! Ettei kenellekään syntyisi väärää kuvaa asiasta: Tekemieni aselakisivujen
ainoa tarkoitus on helpottaa lakien ja asetusten sekä asiaan liittyvien muiden julkisten
tietojen löytymistä ja näin enentää kaikkien kansalaisten laintuntemusta ja
-kuuliaisuutta. Sanoudun ehdottomasti irti kaikesta lainvastaisesta toiminnasta!
Atte
Toimituksen kommentti: "Nuottasivu", johon Atte on koonnut
eräkansaa ja muitakin aseharrastajia koskevan lainsäädännön pykälät, on jo
sinällään hyödyllinen, mutta kiinnostavinta sisältöä tulevien vaiheiden varalle
ovat lakiesitykset sekä eduskunnasta hallitukselle esitetyt ase-aiheiset kirjalliset
kysymykset. Nimenomaan noiden hoplofoobisten kysymysten esittäjien ja muidenkin
allekirjoittajien henkilöys: NIMET! Voivatpa olla yllätys tai suoranainen järkytys
niille kyseisten henkilöiden äänestäjille, jotka ovat luulleet tiettyihin poliittisiin
eduskuntaryhmiin kuuluvien kansanedustajien olevan "automaattisesti"
yksilönvapauden ja harrastevapauden tinkimättömiä puolustajia.
NIMIEN muistiinmerkitseminen on tietenkin tärkeää myös tulevien historiallisten
vaiheiden varalle. Joskushan alkaa Suomessa(kin) "leipäkorttien" jakelu, siinä
merkityksessä kuin se Ensimmäisen Vapaussotamme (1918) jälkiselvittelyjen aikaan
ymmärrettiin, ja jotkut ovat etuoikeutettuja "leipäkortti-jonossakin".
Ovatpahan nyt itse ilmoittautuneet! Puoluepoliittinen jakauma ei ole enää niin
yksinkertainen kuin se oli itsenäisen Suomen aamunkoitteessa: Hoplofoobikoita löytyy
jokaisesta eduskuntaryhmästä, niin ylimystöstä kuin proletariaatistakin. (Eikähän
kukaan kansanedustaja lukeudu enää proletariaattiin taannoisen palkankorotuksen
jälkeen).
Lienen joskus ennenkin maininnut, että Suomen tiettävästi rikkain henkilö on Suomen
maanpuolustus-vihamielisin henkilö, ainakin suhtautumisessaan vapaaehtoisen MP-työn
hankkeisiin ja ampuma-aseiden yksityisomistuksen oikeuteen. Mielipiteen vapaus on tietysti
jokaisella, mutta kyseisellä öky-kapitalistilla oli pahimpaan aikaan komennossaan noin
50 % mediasta, joka muokkaa ns. "Yleistä Mielipidettä" nimenomaan ns.
"porvarillisissa yhteiskuntaluokissa." Hän ei ole mukana puoluepolitiikassa,
koska hänen ei tarvitse olla siinä: Saneluvallanhan ratkaisee aina RAHA.
Sananselitys heille, joita historia ei ole huvittanut:
"LEIPÄKORTTI = Leikillisesti, varsinkin Vapaussodan ajoista: Antaa jollekulle
leipäkortti = ampua; ampumalla tappaa joku". Kirjallisuusviite: "Kasarmin
seinustalle vaan ja leipäkortti ottaan". F.E. SILLANPÄÄ. Lähde: "NYKYSUOMEN
SANAKIRJA".
(HUOM! Ampumalla tappaminen on liian lievä sanktio ihmisoikeuksien riistäjille, ja
niille, jotka vaikkapa vain yrittävät kaventaa yksilönvapautta. Ehdotan rangaistukseksi
loppuiän kestävää kitumista työmarkkinatuen varassa, vailla oikeutta lisätuloihin,
ja tähänastisten säästöjen jäädyttämistä. Köyhyys on sentään tuhat kertaa
AIDSiakin pahempi kohtalo. Kokemus puhuu...).
2801 MMI; PT
- Gunwriters - iskee kun se vähiten
yllättää!
Mystinen 9 x 23 WINCHESTER
Vuonna 1992 herra nimeltä John Ricco
toi julkisuuteen patruunan, joka oli takaava hänelle leppoisat eläkepäivät. Patruunan
nimenä oli tuolloin C.P. 9 x 23 Super. Hylsyt Ricco teetti Winchesterillä, joka kuinka
ollakaan kiinnostui kehitelmästä ja päätti ottaa sen omaan tuotantoonsa. Hylsyn
kartiokuutta hieman lisättiin ja nimettiin "uutuus" 9 x 23 Winchesteriksi.
Markkinoille patruuna tuotiin vuoden 1996 alkupuolella. Yhteiseen veneeseen oli liittynyt
myös Colt, joka samassa introtilaisuudessa Winchesterin kanssa esitteli kahta M1911
Government versiotaan pesitettynä kyseiselle patruunalle.
Ricco, jolla oli patentti suojanaan, ei tyytynyt seuraamaan tapahtumia sivusta vaan
haastoi Winchesterin oikeuteen ja voitti. Nyt hän ampuukin omalla
sisäampumaradallaan& Tällä hetkellä Starline valmistaa valmistaa hylsyä Riccon
alkuperäisillä mitoilla nimikkeellä 9 mm Super Comp.
Tosiasiassa ei sen enempää Ricco kuin Winchesterikään tuonut markkinoille mitään
uutuutta vaan tavallaan turboversion nyt jo lähes satavuotiaasta 9 mm Bergmann-Bayard
patruunasta. 9 mm Bergmann näki päivänvalon ensi kerran vuonna 1903, jolloin Bergmann
M/1903 Mars itselataava pistooli pesitettiin sille.
Tanskan armeija värväsi 9 mm Bergmannin palvelukseensa yhtäaikaa Bergmann-Bayard Model
1910 itselataavan pistoolin kanssa. Patruuna tosin uudelleen nimettiin 9 mm Largoksi.
(Espanjassa, missä se oli myös omaksuttu käyttöön, aluksi massasulkuisissa CAMPO-GIRO
-pistooleissa. Toim. huom).
Ulkonaisesti 9 mm Bayard ja 9 x 23 Winchester ovat vähäisistä mittaeroista huolimatta
(mm. uudemman version kantalaipan halkaisija on hieman Bayardia suurempi) lähes kuin
kaksi marjaa. Rakenteellinen ero paljastuu, kun hylsyt halkaistaan. 9 x 23 Winchesterin
hylsyn seinämät ovat kantavahvikkeen yläpuolella silmiinpistävän paksut muistuttaen
.223 Remingtonin hylsyä ( muuten 1970 luvun alkuvuosina Jeff Cooper ammuskeli erästä 9
x 23 versiota: 9 mm Super Cooperia, jonka aihiona oli .223 Remingtonin hylsy). Hylsyä on
mainostettu yhtä vahvaksi kuin .454 Casullin ja onpa kantavahvikkeen kovuudenkin
ilmoitettu olevan Casullin lukemissa.
Ja vahvahan hylsyn täytyy olla, kun SAAMI maksimipaine patruunalle on 50 000 psi eli noin
3450 baria. (QuickLoad ballistiikkaohjelman laatija herra Broemell on ollut hieman
"eksyksissä" patruunan arvoja syöttäessään, koska ohjelmassa on patruunan
enimmäispaineeksi annettu vain 34083 psi / 2350 bar eli vähemmän kuin "taatta
Largolle" annettu 2600 bar. Näin ainakin pian lähes kahden vuoden takaisessa omassa
QuickLOAD-versiossani.) Ensimmäiset patruunaeränsä Winchester latasi noin 3100 barin
painetasolle. Siitä, tarvitseeko patruunapesän tukea hylsyä ympäriinsä aina
ulosvetimen uraan saakka ( full-support barrel ), on kahdenlaista "ilmaa", mutta
ainakin itse tuntisin oloni turvallisemmaksi, jos näin tapahtuisi.
Nopeuttakin löytyy. Winchester ilmoittaa omalle 125 grainin (8,1 g) Silvertip luodilla
tulpitetun patruunansa lähtönopeusarvoksi 442 m/s 5" piipusta ammuttuna.
Ulkomaisten kollegojen mittausten mukaan lukema pitää hyvin paikkansa. Asekohtaisin
vaihteluin tietystikin.
Selvää on, ettei vanhoilla 9 mm Largolle pesitetyillä Astra ja Star- pistooleilla tule
ryhtyä patruunaa ampumaan. Jotkut ovat ampuneet 9 x 23 Win:iä kertomansa mukaan CZ-52
pistooleilla JOITAKIN laukauksia, mutta enpä suosittelisi. Jos ase kestää muutaman
laukauksen se ei tarkoita sen kestävän kymmeniä laukauksia, puhumattakaan sadoista.
Väsymys voi saapua ennen pitkää.
Ainakin CCI Blazer patruunaa valmistetaan 9 mm Largona ladattuna 2000 barin painetasoon
soveltuen em. aseisiin. Patruunaa voi käyttää myös 9 x 23 Winchesterille pesitetyissä
aseissa. Blazerin kantavahvikkeen läpimitta hylsynvedinuran etupuolelta on vain 0.025 mm
pienempi kuin 9 x 23 Winchesterin. Samoin Blazeria voivat hyödyntää .38 Superin
ampujat; ainakin ellei patruunapesä ole kovin "piikaseksi" mitoitettu. Tosin
ulosvetäjää voi joutua hieman taivuttamaan: kantalaipan läpimitta on hieman pienempi
kuin .38 Superissa. Hylsyjä Largon lataajille tarjoaa ainakin Starline.
Jotkut hurjat ovat ampuneet .38 Super patruunaakin 9 x 23 Winchesterille pesitetyissä
aseissa, mutta tässä toiminnassa piilee VAARA! Hylsyrikko vaanii, sillä 9 x 23 Win:in
patruunapesä on 0,3 mm verran liian väljä .38 Superille. Päinvastainen toiminta on
kyllä mahdollista, jos pesä ei ole liian piikanen. Joka tapauksessa toleranssit
jäävät sen verran pieniksi, että patruunapesän ei kärsi olla ainakaan paskainen, jos
häiriötöntä toimintaa halutaan. Ulosvetäjää voi joutua myös hieman taivuttamaan.
.38 Superin lippaat syöttävät vallan mainiosti 9 x 23 Win:iä vaikka Colt aikoinaan
viljelikin hugaa erikoislippaiden tarpeesta.
9 x 23 Winchesterin lataajat eivät välttämättä tarvitse koko holkkisarjaa, jos
omaavat ennestään .38 Superin tai 9 mm Paran holkit. Täyssupistusholkin hankkiminen
riittää. Ruudista parhaimpia kyseiseen patruunaan on Vihtavuoren 3N37. Myös VV N350
soveltuu erinomaisesti. Nallina tulee ehdottomasti käyttää pientä kiväärin nallia.
21.1.-01 KJA
Päätoimittajan lisäys: Enkös jo varoittanut "höyrähtämisestä"
mihinkään dollarinkiilto silmissä kehiteltyihin erikoiskalibereihin! Tavanomaisillakin
pärjää kaikissa tilanteissa ja tarkoituksissa. Kehumani 7.62 x 25 mm Tokarev alkaa
kuulua jälleen "tavanomaisiin" kalibereihin, oltuaan välillä jo lähes
"wanhentuneena hylätty". Tehdaslatingitkaan eivät enää ole pahoissa
hinnankiroissa, ja kaliberin historia ulottuu vuoteen 1893.
2401 MMI; PT
- Gunwriters - yhtenäisen ristiriitainen
AVOIN KIRJE
Aseliitto ja PTK: Asianosaisen tiedoksianto
En ole tunkeilemassa Aseliittoon
edes rivijäseneksi, saati sitten sen luottamus- tai johtotehtäviin. Mistä lienee
lähtöisin moinen "mörköjuttu"?! Tähänastisistakin sidonnaisuuksistani olen
ollut irrottautuneena jo kahden vuoden ajan, koska GOW:n toimituksellisilta askareilta ei
liikene joutoaikaa yhdistystoimintaan - edes omalla kotikonnullani. Toki toivotan
parhainta menestystä Aseliiton perustamishankkeelle ja sen toiminnalle.
"Kuppikuntaisuudesta" olisi totisesti jo korkea aika päästä eroon: Mikään
harrastajaryhmä ei saa olla muiden ylä- tai alapuolella. "Kaikkien kukkien on
saatava kukkia", Aconitum Napellus mukaanlukien.
****************
Aseliitto tulee ilmeisesti toimimaan parlamentarismin
hengessä, mikä tietysti oikein onkin. Itse olen tehnyt tykö vaihtoehtoisia
menettelytapoja, jotka on pakko ottaa käyttöön, elleivät MITKÄÄN muut keinot tehoa!
Riittävällä ja yksimielisellä joukkovoimalla toimittaessa piisaisivat
parlamentaarisetkin menetelmät, "lobbaus" ym. Jos on pakko omaksua
vaihtoehtoinen toimintamalli, riittää vähempikin joukkovoima, koska todella
kiivailevien ase-vihaajien lukumäärä on lopulta varsin vähäinen: Lienevät
enimmäkseen poliittisten "irtopisteiden" saalistajia. Vaalikarjan kaitsijoita,
jotka kääntävät takkinsa hyvinkin ripeästi, kun aateveljiä ja -sisaria alkaa kaatua
ympäristössä, tai jotenkin vain "kadota tietymättömiin" lähipiiristä.
Harjoittamani "psykoloogisen sodankäynnin" ensisijainen tavoite on vastustajien
painostaminen "kääntymykseen ja parannukseen", tarvitsematta ryhtyä
voimakeinoihin. Mutta tuo painostus ei tehoa, ellei sen taustalla ole konkreettinen
voimakeinoihin turvautumisen uhka.
******************
Suomi ei ole mikään syrjäinen "lintukoto", vaan esimerkiksi
aselainsäädännön tulevaan kehitykseen vaikuttavat meistä riippumattomat
"päsmärit", kuten Euroopan Unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat. Jopa USA:n
asepolitiikan kehityskulku heijastelee Suomeen saakka; niin hyvässä kuin pahassakin:
Mahdollinen voimakeinoihin turvautuminen alkaa USA:ssa, leviten sieltä kaikkeen
maailmaan, missä yksityishenkilöiden aseenomistuksen oikeus on uhattuna. Jos taas USA:n
uusi, juuri järjestäytymässä oleva hallintokoneisto alkaa liennyttää sikäläistä
aselainsäädäntöä, tuntuvat heijastusvaikutukset aikanaan Suomessakin.
*****************
Esimerkiksi Suomen metsästyslainsäädännön tarkistuksiin sallivampaan suuntaan
eräiden asetyyppien ja niiden a-tarvikkeiden osalta on olemassa vahvoja paineita
"kentällä", eli sama tilanne kuin 20 vuotta sitten, mutta nyt pienemmässä
mittakaavassa kuin ryhdyttäessä kokonaisuudistukseen, joka sittemmin toteutuikin.
Aseliitto voi, jos se saa riittävästi joukkovoimaa riveihinsä, toimia
aloitteentekijänä edellämainituille uudistushankkeille, kenties yhteistyössä
metsästysjärjestöjen kanssa. Korvikehauli-pakon kumoaminen lienee ykkössijalla, kun
metsästyslainsäädäntöä aletaan tarkistaa - kokemuksiin perustuen.
Siinäpä on tilaisuus ensimmäiseen voimannäyttöön! Niin, rekisteröidyn yhdistyksen
perustamiseen tarvitaan vain kolme syntyperäistä Suomen kansalaista, eli Aseliitto
todennäköisesti saataneen yhdistysrekisteriin. Mutta, kuten alussa mainitsin, EN OLE
KÄYTETTÄVISSÄ sen tehtäviin edes sen rivijäsenen ominaisuudessa: Ei ole aikaa, eikä
luottamusta parlamentaaristen menettelytapojen toimivuuteen Rähmä-/EU-Suomessa.
Aseliiton perustamishanke ei ole ensimmäinen laatuaan, mutta se aiempi kariutui alan
lehtien "kuoliaaksivaikenemis-politiikkaan". Nyttemmin on käytettävissä
media, josta ei 1980-luvulla osattu uneksiakaan, ja sen myötä paremmat onnistumisen
edellytykset.
1801 MMI; Pertti.T.Kekkonen. "Keljan
Kelju Erakko".
Päätoimittaja, GOW/ Finnish & GOW/
Universal.
(KELJA = munkkikammio mm. Valamon ja Petsamon luostareissa).
- Gunwriters - ota siitä selvää
Lisää Ruutisia >>
Gunwritersin osittainenkin luvaton kopioiminen, tallentaminen, tulostaminen, väärentäminen tai levittäminen on kielletty. Mikäli tällaisia tekijänoikeusrikkomustapauksia ilmenee, kirjoittajat pidättävät itselleen oikeuden laskuttaa tekoon syyllistyneiltä tekijänoikeuskorvauksia 150 000 mk saakka. - GOW:n toimitus.
<< Uusimmat Osa 12 >>
Osa 11 >> Osa 10
>> Osa 9 >> Osa 8 >> Osa 7 >>
Osa 6 >> Osa 5 >>
Osa 4 >> Osa 3
>> Osa 2 >> Osa 1 >> Gunwritersin
etusivulle guns.connect.fi Linkkisivulle
Gunwritersin uusimmat Ruutiset: http://guns.connect.fi/gow/ruutiset.html